'404 Not Found' - eli Ilja Janitskinin tilipäivä lähenee #kunkyrpäkiinnostiliikaa
Yksi kuva. Katso sitä tarkkaan.
Hieno kuva.
Upea kuva.
Harvoin sitä nauttii noin minimalistisesta viestistä. Mutta siihen on syynsä, sillä:
'Kommarit' mainittu. 'Pohjois-Korea' samoin. 'Poliisi' ja 'vasemmistohallitus'. Ja luonnollisesti on mainittu MV:n ja sen lukijoiden ikuinen suosikki ja heidän retoriikkansa sielu ja ydin: 'neekerikyrpä'.
Jotenkin näissä kuvissa ilmenee koko MV:n henki oikea henki ja sen luonne: se on houreista lahkolaisuutta, jonka kovassa ytimessä on loppujen lopuksi vain pelko vieraan miehen isommasta peniksestä sekä banaalista uhosta:
"On tyhmiä ja vietäviä ihmisiä, ja sitten on niitä jotka ohjailevat niitä, kuin shakkia pelaisi."
Niinpä. Mitä tuohon nyt sanoisi? Minäkin oikeasti lihotin itseni TARKOITUKSELLA 110 kiloiseksi, jotta ei tarvitse lähteä olympialaisiin juoksemaan 10.000 metriä, sillä minusta Mo Farah ansaitsee tuon voiton ja tein sen myös ihan vain siksi, että mä voin. Todellisuudessa Janitskin yrittää vain luoda illuusiota siitä, miten hän on valtaisa medianero, joka hallitsee julkisuutta suvereenisti. Hän voi myös sanoa tuolla tavalla avoimesti kannattajilleen, sillä MV:n lukijat ovat aivan liian tyhmiä tajutakseen, että oikeasti Janitskin puhuu heistä.
Oikeasti ei ollut kyse mistään hallitusta siirrosta, vaan siitä, että MV:n palveluntarjoaja totesi vihapuheen suoltamisen riittävän poliisin suosiollisella avustuksella:
Herra Janitskin on unohtanut tyystin, miten laissa on määritelty esimerkiksi verkkojulkaisun toimitamiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Ja herra Janitskin on unohtanut myös, miten laissa on määritelty sanktiot, jos lakia ei noudateta. Tuossa samassa laissa on määritelty myös kaikki mahdolliset pakkokeinot, joita voidaan käyttää, jos julkaisu välittää rikollisia tai sellaisiksi epäiltyjä viestejä, eikä suostu pyynnöstä niitä poistamaan. Oikeasti case MV:ssä on siis kyse lain noudattamisesta ja yhden pakkokeinon käyttämisestä, eikä case MV:ssä ole kyse sananvapauden rajoittamisesta, vaan itseäni toistaen vanhanaikaisesti ihan vain lain toteuttamisesta:
Voihan sitä vaikka lapsipornoa kutsua 'vaihtoehtoiseksi näkökulmaksi', mutta moraalin, eettisyyden, normaaliuden, inhimillisyyden sekä kaiken kuviteltavissa olevan järjen mukaan kyse on vain rikollisesta toiminnasta, joka kohtasi Karman lain. Oikeus ja kohtuus on tapahtunut, ei muuta. Herra Janitskin on tietenkin eri mieltä:
Voi kyynel. Minäpä kerron sinulle sananvapaudesta hieman, herra Janitskin: se ei tarkoita, eikä ole ikinä tarkoittanut oikeutta sanoa mitä tahansa. Ei ikinä. Sillä sananvapaus on yksi perusarvoistamme, eikä se, kuten ei mikään muukaan arvo ole toista tärkeämpi tai toista oleellisempi. Tämä on tärkeää muistaa: perusoikeutemme ja -arvomme ovat kokonaisuus, josta ei voi nostaa mitään toista tärkeämmäksi, jotta voisi oikeuttaa itselleen jonkun toisen oikeuden loukkaamisen.
Eikä Ilja Janitskinin sekä MV:n verbaalisaastalla ole tarkoitus toteuttaa sananvapauttaan ja vain ’olla jotain mieltä’, vaan tarkoitus oli solvata ja pyrkiä saamaan väärää mieltä oleva ihminen hiljaiseksi. MV:n tarkoitus on ollut alusta asti vain hyökätä ihmisten persoonia sekä ulkomaalaisia vastaan vailla mitään älyllistä substanssia. Tästä siis on kyse, kun kuulette MV:n kohtalon uhriuttamia vaateita sananvapauden rajoitteiden poistamisesta: halusta solvata, pyrkimyksestä rajoittaa toisen ihmisen oikeuksia. Ei mistään muusta.
Ilja Janitskinin kohdalla huomaatte varmaan, miten ylimielinen typeryksen hybris kääntyy jossain vaiheessa aina itseään vastaan. Ilja Janitskinin vääjäämätön kohtalo on esimerkki myös siitä, että maailmassa on vielä oikeutta ja maailmamme toimii. Ja niin on just hyvä.
MV:n lukijat möykkäävät sananvapauden huonosta tilasta, kun MV-lehteä ollaan sulkemassa oikeustoimin. Minusta MV:n kaltaisen vihaa suoltavan psykoosisivuston toiminta näinkin kauan on oikeasti osoitus siitä, miten löysää sananvapauteen liittyvä lainsäädäntö on ja miten korkealla on rima aloittaa julkisen vallan toimenpiteitä puhetta rajoittaviksi. Oikeassa maailmassa sananvapautta ei Suomessa ole juuri rajoitettu ja täällä saa puhua hyvin vapaasti:
Minusta tuo tuomioiden alhainen määrä kertoo siitä, että laki ei ehkä toimi tarkoituksenmukaisesti, sillä käytännössä mikään puhe ei ole kiihottamista kansanryhmää vastaan. Ehkä meidän pitäisikin kysyä lain muuttamisen sijaan, että milloin sitä lakia aletaan oikein noudattamaan.
Mutta juuri nyt iloitsen, sillä juuri nyt vihapuhetta on edes pienen hetken hieman aiempaa vähemmän, edes sekunti ennen uutta Janitskinin roskasivustoa ja toivottavasti MV:n psykoosijoukko edes hetken tajusi, että karma voi sittenkin olla olemassa. Vaihtakoot serveriä, vaihtakoot palveluntarjoajaa, vaihtakoot vaikka mannerta, mutta kohtaloltaan ei mikään kiemurtelu Janitskinia pelasta. On vain tilanteita, joissa vahingonilo vain tuntuu oikealta. Tänään on sellainen tilanne.
Kas, rasistin kyynel. Mielijuomaani. Kippis.
