Julkisen keskustelun vamma ja haaste medialle #Rasismi
Näin sanoi 27.7.2016 meille herra nimeltä Sebastian Tynkkynen. Ja Sebastian Tynkkynen on luonnollisesti väärässä. Kuten ihan kaikessa muussakin, jota hän sanoi tuossa kyseisessä haastattelussa.
Ensinnäkin: kuka tahansa saa hakea turvapaikkaa. Kuka tahansa. Eri asia on sitten se, onko oikeutettu kansainväliseen suojeluun (jonka maanläheinen nimi on ’turvapaikka’).
Toiseksi: Sebastian Tynkkynen valehtelee sanomalla, että ’sota ei ole peruste turvapaikalle’. Sillä sota on mahdollinen peruste turvapaikalle ja direktiivi sanoo ihan selkeästi näin:
MÄÄRITTELEMINEN HENKILÖKSI, JOKA VOI SAADA TOISSIJAISTA SUOJELUA
15 artikla
Vakava haitta
Vakavalla haitalla tarkoitetaan seuraavia:
|
a) |
kuolemanrangaistus tai teloitus; tai |
|
b) |
hakijan alkuperämaassa kokema kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus; tai |
|
c) |
siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä. |
Rautalankaa: sota tai aseellinen konflikti turvapaikanhakijan kotimaassa ei ole itsessään Geneven sopimuksen mainitsema peruste saada kansainvälistä suojelua statuksella ’pakolainen’, mutta sota ja aseellinen konflikti ovat riittävät perusteet saada kansainvälistä suojelua statuksella ’toissijainen suojelu’. Oleellista on siis ymmärtää, että kansainvälistä suojelua on mahdollista saada kahdella eri statuksella: ’pakolaisena’ (henkilökohtainen vaino) ja ’toissijaisena suojeluna ’ (vakava haitta).
Sebastian Tynkkynen siis yksinkertaisesti valehteli. Ullatus.
Sebastian Tynkkynen sanoi myös näin:
-”Jos ihmisen ainoa syy olla täällä on parempi sosiaaliturva, voiko hänellä odottaa olevan motiivia integroitua vai pikemminkin muodostaa oma yhteisö, jossa elää omilla säännöillä? Pahimmassa tapauksessa he voivat haluta omia arvojaan tänne, kuten sharia-lain noudattamista.
Tynkkynen näkeekin pahimmaksi skenaarioksi monikulturismin toteutumisen.
– Pahin skenaario on useiden kulttuurien lakien noudattaminen yhtä aikaa. Euroopassa on jo maita, joissa esimerkiksi sharia-lakia noudatetaan ja kunniamurhia toteutetaan maan oman lainsäädännön ohella.”-
Tässä lainauksessa ei ole yksikään asia oikein. Ei yksikään. Ihmiset eivät tule tänne sosiaaliturvan takia ja lisäksi herra Tynkkynen väittää, että tänne tulleet haluavat vain elää omilla säännöillään ja kyseenalaistaa omien arvojensa mukaisen elämän. Milloin herra Tynkkynen mahtaa kirota minun arvoni? Tai kaikkien arvot, jotka poikkeavat hänen arvoistaan? Herra Tynkkynen unohtaa myös, että Suomi on monikulttuurinen ja Suomessa toteutetaan monikulturistista politiikkaa. Tuon politiikan voi tiivistää seuraavasti:
-”Eräässä puheessaan Tasavallan Presidentti kiteyttikin olennaisuuden, jonka käytännön soveltamista voivatkin harjoitella kaikki, niin työntekijät, naapurit, vapaaehtoiset kun ketkä tahansa muut.
"Yhteiskunnan eheys ei tarkoita samankaltaistamista, vaan toinen toisensa ymmärtämistä ja kunnioittamista. Jos niin menettelee, on oikeutettu odottamaan vastavuoroisuutta...
Kaipaamme kiihkotonta ja asiassa pysyvää keskustelua niistä vaikeuksista, joita kohtaavat sekä maahanmuuttajat että vastaanottajat.
Suomessa on aina osattu puhaltaa yhteen hiileen ja uskon, että meillä on tämä taito edelleen tallella."”-
Tätä on siis suomalainen ’monikulturismi’, se on ymmärtämistä ja kunnioittamista. Eikö kuulostakin hirvittävältä? Se hyväksyy kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen olennaisena osana yhteiskuntaa ja pyrkii siihen, että voimme elää tasavertaisina ihmisinä omien arvojen sekä tapojen mukaista elämää. Se tarkoittaa yhdessä elämistä, ei käsien katkomisien saati kivitystuomioiden sallimista joillekin. Samat lait ovat kuitenkin voimassa kaikille, sillä se on sitä tasavertaisuutta lain edessä.
Shariakaan ei ole käytössä missään maailman valtiossa ja esimerkiksi Englannissa sharialaki elää rinnakkain virallisen oikeuslaitoksen kanssa. Sen avulla ratkotaan muslimien välisiä ongelmia ja kiistoja. Saria-tuomioistuinten ratkaisut ovat sitovia, mutta tuomioistuimilla on toimivalta vain silloin, kun kaikki osapuolet sen etukäteen hyväksyvät, eivätkä nuo tuomioistuimet saa langettaa lainkaan rangaistuksia. Juutalaisten Beth Din -tuomioistuimilla on vastaava asema Britanniassa, joten näillä uskonnollisilla tuomioistuimilla on Britanniassa jo pitkät perinteet, eikä shariatuomioistuimessa ole sinällään mitään ihmeellistä.
Sebastian Tynkkysen puheet sinällään eivät yllätä, sillä onhan hän vain rasisti, jonka elämä koostuu vihasta ja sen lietsomisesta, mutta minua jaksaa hämmästyttää kaksi asiaa:
1. Miksi näille rasisteille annetaan mediatilaa?
2. Miksi näitä rasisteja ei haasteta silloin, kun sitä mediatilaa annetaan? Miksi heidän annetaan julistaa agendaansa täysin vapaasti?
Sillä Sebastian Tynkkynen ei ole ainoa perussuomalainen poliitikko, joka on viime aikoina kunnostautunut omalla erityisosaamisen alueellaan, jota voi kutsua muukalaisvihaksi sekä rasismin normalisointi. Sillä olemme lukeneet juttuja Teuvo Hakkaraisesta, jonka mielestä jokainen terroristi on muslimi, Tynkkynen vaati muslimien poistamista turvallisuusuhkana, Ville Tavio väittää yksin tulevien turvapaikanhakijoiden lisäävän terroriuhkaa, sillä hänen mukaansa terroristit ovat olleet ’yksinäisiä ja ääriuskovaisia’ ja sitten vielä Porin Eva Braun, kansanedustaja Laura Huhtasaari kertoi, miten rasismin kritisointi on hiekkalaatikkoleikkiä ja miten pitäisi ’nähdä nykymenon tulokset’.
Näissä yhdessäkään mediaan päätyneessä puheessa ei ole mikään totta. Siksi on vaikeaa ymmärtää, miksi näitä päästetään julkisuuteen kertomaan puolitotuuksiaan sekä vihapuhettaan täysin kritiikittä täysin ilman kyseenalaistusta. Minusta meillä on median suhteen hampaattomuuden ongelma, joka ei osaa suhtautua rasismiin ja rasistien tapaan levittää vihan viestiään oikein. Sillä se on juuri tuota: valheita, vieraaseen kohdistuvaa pelkoretoriikkaa sekä rasismin kritiikkiä neutraloivaa puhetta. Tuolla tavalla me vain normalisoimme rasismia ja uusinamme sitä. Tuolla tavalla me luomme kuvaa, että rasismi on yksi järkevä kannanotto ja sinällään validi pointti.
Tätä median roolia rasismin ja muukalaisvihan normalisoijana mietin jo aiemmin tällä viikolla, kun uutisoitiin Japanin joukkomurhasta, jossa sanottiin tekijän halunneen ”päästä eroon tämän maailman kehitysvammaisista”. Mies oli myös työskennellyt aiemmin samassa laitoksessa.
Ja sitten uutisessa kirjoitetaan: "...poliisin saamat tiedot eivät viittaa siihen, että teolla olisi yhteyttä ääri-islamismiin".
Näin. Teolla ei tainnut olla myöskään yhteyttä Pokemon Go- peliin saati HJK:n edustusjoukkueen ailahteleviin otteisiin, mutta näitä ei tarvinnut kuitenkaan erikseen mainita. Kuten ei kymmentä miljardia muutakaan asiaa. Esimerkiksi Independent ei maininnut sanallakaan ’islamismia’ omassa uutisessaan. Kyse ei siis ollut mitenkään oleellisesta asiasta.
Minusta vaikuttaa siltä, että meillä on uutisoinnissa sekä muussa julkisessa keskustelussa ns. ’biasvirhe’ kaiken islamiin viittavan suhteen. Todellisuudessa tuossa uutisessa HS:lla ei olisi ollut mitään syytä puhua islamismista. Ei yhtään mitään, vaan kyse on valinnasta. Uutinen ei ollut referaatti esimerkiksi tiedotustilaisuudesta (josta islamismilainaus), vaan uutisen oli uutinen itse tapahtumasta, johon valikoitiin oleellisiksi katsotut asiat. Uutinen jätti kertomatta myös paljon muutakin, jota ei esimerkiksi tiedotustilaisuudessa sanottu. Kun tiedossa oli kuitenkin jo tekijän halunneen poistaa vammaiset tästä maailmasta, on islamismin mainitseminen osoitus biasvirheestä, joka itsessään ylläpitää ja uusintaa tuota islamälämölöä, johon törmää nykyään kaikkialla.
Muistellaanpa tässä kohtaa myös hieman MTV3:n rikosuutisointia ja siihen liittyvää hajontaa sen suhteen, kun rikos on ulkomaalaisen tai suomalaisen tekemä:
Nuo lukemat ovat siitä, miten uutisia jaetaan tekijän taustan perusteella. Tuo osoittaa, että ihmisiä kiinnostaa esim. rikokset enemmän ulkomaalaisen tekemänä. Tämä tukee ajatusta julkisen keskustelun biasvirheestä, jonka suhteen median tulisi olla todella tarkka (jotta se ei ruokkisi sitä), sillä kyse on itseään ruokkivasta ilmiöstä.
Meistä on tullut hieman sokeita islaminhoisen vihapuheen ikeessä ja se on minusta sääli. Maailmassa kuolee vuosittain murhissa noin 6 ihmistä 100000 asukasta kohti. Itsemurhissa vastaava lukema on 8. Liikenneonnettomuuksissa 12. Terrorismin lukema on noin 0,01. Todennäköisyys kuolla terroriin, on häviävän pieni ja todennäköisyys kuolla esimerkiksi liikenneonnettomuudessa on satoja kertoja korkeampi. Ja silti me olemme valmiita lietsomaan itsemme henkihieveriin islaminhoisen pelon vuoksi.
Osaatteko muuten edelleenkään veikata, montako terrori-iskua viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut Euroopassa Europolin tilastojen mukaan?
3094.
Entä montako niistä uskontoon sekä erityisesti jihadismiin luokiteltavia?
34.
Kaikki terroristit ovat muslimeita, eikö vain?
Terrori on pelottavaa ja siihen se pyrkiikin: luomaan pelkoa ja vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin. Ihan samaan pyrkii rasistinen vihapuhekin. Siksi meidän ei tule antaa tilaa sille puheelle. Ranskassakin lopetetaan terroristien esittäminen, jotta heistä ei tehtäisi sankareita, eikä nostettaisi heitä uhrien yläpuolelle:
– Samaan aikaan uhrit ovat anonyymejä, ja he jäävät ikuisesti anonyymeiksi."-
Sillä, mitä mediassa puhutaan ja mitä siellä näytetään, on merkitystä. Myös rasismin suhteen. Minä pyydän sinua, hyvä media: lopeta rasistien hyysääminen, ei tehdä rasismista arkipäivää ja ala kriittisemmäksi sen suhteen, mitä julkaiset uutisena.
Kiitos.
