Karma is a bitch, Perussuomi #gallup
Simon Elo on puhunut. Simon Elo ei vain sanonut mitään. Hän nimittäin unohti kertoa, mitä oikeasti kritisoidaan ja mihin se kritiikki on perustunut. No, Simon Elo on persu. Tuollaisia he ovat. Tyhjänpuhujia. Höttöpalloja, joista ilmat ovat lähteneet.
No, pohditaanpa hetki, mitä herra Elo kritisoi. Ensin: Elon kritisoima Outi Alanko Kahiluoto on sanonut näin:
-”Ministeri Orpo on valinnut epäinhimillisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia kiristävän linjan, vaikka on samaan aikaan ilmaissut olevansa huolestunut kovista yksittäispäätöksistä. Hallitus ja ministeri Orpo ovat vastuussa Suomen maahanmuutto-ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuudesta, johon hallitus on nyt tekemässä huomattavia kiristyksiä.
Perheenyhdistämiseen ei myöskään tule tehdä uusia kiristyksiä. Sen sijaan ministeri Orpon on selvitettävä laajasti nykylain ongelmat ja lasten oikeuksien toteutuminen. Suomen voimassa oleva turvapaikkalainsäädäntö ja sen tulkinta on jo tällä hetkellä todella tiukkaa. Ministeri Orpon olisi arvioitava nykytila ja sen vaikutukset ihmisoikeuksien ja erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta.
Irakilaisperheen tapaus odottaa, että Suomessa poljetaan lapsenoikeuksia. YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimuksen mukaan lapsen etu tulee asettaa aina etusijalle kaikissa lapsia koskevissa viranomaisten toimissa. Lapsen etu on se, että perhe voi olla yhdessä: pääsäännön tulisi olla, että turvaa saaneen koko perhe voi jäädä Suomeen ja lapsen jo ollessa Suomessa muun perheen pitää voida tulla Suomeen.”-
Tietenkin herra Elo ja muut omia käsiään pesevät poliitikot nykyhallituksesta voisivat avata, mitkä ovat ne konkreettiset vuoden 2010 päätökset, jotka vaativat esim. 2600€:n tulorajaa saati vaativat, että lapsen etua ei huomioida tai päätettiinkö vuonna 2010, että Irak on turvallinen maa. Nuo päätökset on tehty nyt. Vuonna 2016. Vanhoilla hallituksilla ei ole mitään tekemistä noiden päätösten, sekä uusien kiristysten kanssa. Ei yhtään mitään.
Kun arvon edustaja Simon Elo vain tyytyy hurskastelemaan, eikä tuota lain avaamista tehnyt, kuten ei kukaan muukaan edellisiä hallituksia syyttänyt ja näin vastuuta itseltään ulkoistanut tehnyt, niin minä tein sen. Kas tässä, olkaa hyvä:
Tässä ovat ne muuttuneet lainkohdat. Oleellista Simon Elon väitteen suhteen on se, että tästä lainkohdasta ei edes äänestetty, vaan se hyväksyttiin Eduskunnassa yksimielisesti (ts. Vihreät vastustivat muutosta, mutta hävisivät hallituksessa tämän väännön). Tuolloin tehdyssä muutoksessa kuitenkin perheenkokoajalta vaaditaan tulorajojen täyttymistä, jos perhe on muodostettu sen jälkeen, kun oleskelulupa on saatu kansainvälisen suojelun perusteella. Onhan tämä outo pykälä, kun ei vastaavaa vaadetta esim. minulla olisi (joten esim. 7 vuotta maassa asunut ihminen ei ole tasavertainen minuun nähden).
Mutta lapsen edun huomioimisen vaade ei ole muuttunut mihinkään, se löytyy edelleen uudestakin laista ja tämä on minusta se oleellinen kritiikin kohde esimerkiksi case Huner Ali Muhammedissa ja tämä näkyi myös Outi Alanko-Kahiluodon kirjoituksessa: miten voi olla lapsen etu, että perhe hajoaa? Mihin katosivat lapsen edun asettaminen ensisijaiseksi? Tästä on siis kyse.
Kannattaa myös lukea lainmuutoksen taustoja. Hallituksen esitys vuoden 2010 muutetun lain takana sanoi näin:
-”Toimeentulon edellyttäminen tapauksissa, joissa kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen perhe on muodostettu vasta maahantulon jälkeen, on yleinen käytäntö muissa EU:n jäsenmaissa ja toisi siten Suomen lainsäädännön lähemmäksi muiden Euroopan maiden lainsäädäntöjä.
Kansainvälistä suojelua saaneiden tai tilapäistä suojelua saaneiden perheenyhdistäminen ei edelleenkään edellyttäisi riittävää toimeentuloa, jos perhe on perustettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Perheenyhdistäminen olisi mahdollista myös silloin, kun perhe on perustettu vasta Suomeen tulon jälkeen, mutta tällöin oleskeluluvan myöntäminen perheenjäsenelle edellyttäisi riittävää toimentuloa.
Hakijan on esitettävä viranomaiselle selvitys siitä, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa turvataan. Toimeentuloedellytyksen täyttyminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Arvioinnissa käytetään apuna suuntaa-antavia euromääriä. Esimerkiksi aikuisen toimeentulo katsotaan lähtökohtaisesti turvatuksi, jos hänen nettomääräiset tulonsa ovat vuodessa vähintään 10 800 € ja kuukaudessa vähintään 900 €. Riittäviksi varoiksi katsottava euromäärä ei kuitenkaan muodostu suoraan samassa taloudessa asuvien lukumäärän mukaan, vaan esimerkiksi lasten osalta käytetään pienempää euromäärää henkilöä kohden. Kustannuksia korvaavat sosiaalietuudet otetaan huomioon tuloina.”-
On siinäkin järkensä, että lainsäädäntöä EU:n sisällä yhtenäistetään. Laissa itsessään ei tulorajoja ole, vaan ne löytyvät Maahanmuuttoviraston omista ohjeista. Mutta kuten sanoin, tulorajat eivät olleet se pääasiallinen kritiikin kohde irakilaisperheen tapauksessa, vaan lapsen etu, joka unohtui – eikä sillä ole mitään tekemistä vuoden 2010 lain muutoksen kanssa:
-”Yksi suurimmista on siinä, että lehtitietojen perusteella maahanmuuttovirasto katsoo, että käännytyspäätös olisi koskenut myös perheen kolmen kuukauden ikäistä vauvaa, vaikka vauvasta ei olekaan tehty erikseen päätöstä.
Vauvaikäinenkin on kuitenkin ihminen ja erillinen oikeussubjekti sekä nyt etenkin lasten oikeuksien ja perus- ja ihmisoikeutena turvatun perhe-elämän suojan subjekti. Se, että maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt mitään erillistä päätöstä lapsesta on vain omiaan kertomaan siitä, ettei päätöstä ole puntaroitu ainakaan tämän lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta.
Sitä vastoin maahanmuuttovirasto lähtee muitta mutkitta siitä, että muusta henkilöstä (äidistä) tehty päätös kattaa myös tuon lapsen – ikään kuin 3 kuukautinen lapsi olisi vain jokin käännytettävän äidin reissureppuun heitettävä paketti.“-
Toistan nyt itseäni: meillä toki on oikeus laittaa tulorajoja perheenyhdistämisien kriteereiksi, tämä on aivan selvä asia. Toimeentuloehdon asettaminen on myös täysin Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa sopusoinnussa, sillä kyseisen sopimusmääräyksen mukaan perhe-elämän suojaan saadaan puuttua maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi. Mutta itseäni toistaen sanon: mikään ulkopuolinen taho ei määrää rajaksi 2600€:n nettotuloja, eikä mikään taho määrää, että inhimillisyyttä ei tule päätöksissä huomioida, vaan itse asiassa inhimillisyyttä ja erityisesti lasten hyvinvoinnin huomioimista edellytetään samoissa sopimuksissa.
Onkin kysyttävä, miten inhimillistä on turvapaikan saanutta ihmistä lyödä lisää estämällä häntä saamasta perhettään luokseen? Ja mitä inhimillistä on erottaa lapset isästään?
Maahanmuuttoviraston mukaan toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa myös, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu vaatii sitä, niin kumpi on tässä kohtaa lapsen etu: ehjä perhe vai rikki revitty perhe?
Tästä on kyse. Perheestä. Ihmisistä. Pienistä lapsista, joiden edun pitäisi olla aina ensisijainen.
Ja nykyinen hallitus yrittää sysätä vastuun omasta epäinhimillisyydestään edellisten hallitusten niskoille – ja sitten itse kiristetään lisää. Tämä on toki tyypillistä nykyiselle hallitukselle, joka tuntuu olevan kyvytön tekemään omia päätöksiä ja syyttää kaikesta aina muita, mutta kuinka kauan hallitus oikein kuvitteli ihmisten sietävän tuota bluffia?
He todellakin pitävät ihmisiä tyhminä. Ja se näkyy gallupeissa. Karma is a bitch, vai mitä, Perussuomi?
