Kun meistä suomalaisista tuli ongelmajätettä #Perussuomi
Perussuomalaiset ovat jo viikon tehneet ahkerasti työtä sen eteen, että olisi hyvin selvää, miten he haluavat vastustaa rasismin- sekä fasismin vastustamista.
He ovat tehneet valtavasti työtä sen eteen, että heidän kaikki yhteydet ääriliikehdintään saataisiin kiistettyä.Tämä on sinällään aivan johdonmukaista toimintaa, sillä nämä kummatkin ovat heidän omimpia aatteitaan ja perussuomalaisen ideologian kulmakiviä taistelussa kuviteltua monikultturismin uhkaa vastaan. Tämä kaikki on nähtävissä myös perussuomalaisessa politiikassa: sen jälkeen, kun he luopuivat hallituksessa miltei kaikista periaatteistaan sekä lupauksistaan, vain rasismi jäi. Kovat ajat paljastavat, mistä ihminen on loppujen lopuksi tehty.
Puolueen puoluesihteeri Slunga-Poutsalo paljasti myös, mistä perussuomalaisten ongelma tuomita rasismi johtuu: he eivät nyt yhtäkkiä omien sanojensa mukaan tunnista sitä. He siis yksinkertaisesti eivät tiedä, mitä rasismi on ja miltä se näyttää:
Oikeasti tämä on puhdasta hölynpölyä, sillä rasismi on hyvin selkeästi määritelty ja on hyvin selkeää, mikä on sallittua ja mikä ei. Ja perussuomalaiset ovat rasismin määritelmästä ja sallitusta puheesta täysin tietoisia. Perussuomalaiset ovat myös vuonna 2011 allekirjoittaneet eduskuntaryhmien julkilausuman rasismia ja väkivaltaa vastaan. Tämä julkilausuma päivitettiin vuonna 2015 ja tässäkin allekirjoittajina oli Perussuomalaiset. Tuossa julkilausumassa puolueet sitoutuvat puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita sekä torjumaan rodullista häirintää ja kiihottamista kansanryhmää vastaan. Lisäksi ne sitoutuvat estämään rasististen näkemysten levittämisen sekä lupaavat puuttua kaikenlaiseen rasistiseen käyttäytymiseen ja rasistisiin mielipiteisiin.
Jokainen voi miettiä tykönään, ovatko Perussuomalaiset allekirjoittaneet jotain, jota eivät ole ymmärtäneet ja toisaalta jokainen voi ihan itse pohtia, kuinka paljon perussuomalaiset ovat tuon julkilausuman mukaan toimineet. Edellisissä kunnallivaaleissa vuonna 2012 heillä oli jo suunnattomia vaikeuksia muistaa julkilausumansa ja heidän listat silloin jo pursuivat sitä rasismia, joka nyt on arkipäiväistynyt.
Slunga-Poutsalo vaikuttaa olevan toisaalta vain huolissaan siitä, miten puolueensa ihmiset tuovat esiin omaa rasismiaan, ei itse rasismista. Slunga-Poutsalo painottaa kommentissaan sitä vanhaa persumantraa, että rasisti saa olla, mutta pitää puhua kauniisti, jotta ei jää heti kiinni. He haluavat typistää rasismin vain tuhmaksi puheeksi ja siten he haluavat banalisoida koko ilmiön. Siihen on siis syynsä, miksi puhutaan 'salonkikelpoisesta rasismista'. Se on siistittyä puhetta, se on siistittyä habitusta, se on teennäistä huolissaan olemista, se on huomion patologista kiinnittämistä pois itsestään ja Jussi Halla-ahon fraasien papukaijamaista toistamista. Se on siis ns. ’samaa paskaa uusissa suolissa’.
Minusta on hyvinkin paljastavaa se, mitä ei oikeasti sanota suoraan. Sillä on jokseenkin outoa, miten puolue, jolla omien sanojensa mukaan ei ole mitään yhteyksiä saati mitään tekemistä tiettyjen aatteiden kanssa, näkee valtavasti vaivaa, jotta SVL sekä muut rasistit saisivat heiltä kaiken mahdollisen tuen. Melko jännää, eikö vain? Perussuomalainen yhteys suomalaiseen äärioikeistoon ja rasismiin näkyy hyvin yksinkertaisesti siitä, miten erinomaisen monet perussuomalaisiksi itsensä identifioivat puolueen levittävät samoja latteuksia, samoja valheita, samoja stereotypioita ja samaa vihapuhetta kuin levittävät Rajat Kiinni- sekä Suomi Ensin- mölymystökin tukien sujuvasti samoilla apajilla operoivia natseja siedättämällä yhteiskuntaamme puheeseen, jonka lopputuloksena ihmisen arvo perustuu siihen, mikä arvo ihmiselle annetaan erikseen.
Perussuomalaisten strategia on huomion siirtämisineen yksinkertainen. He pyrkivät aktiivisesti siirtämään huomion pois oman aatteellisen ytimensä (SVL) väkivallasta ja kohdistamaan se yleiskäsitteeseen 'poliittinen väkivalta', joksi he haluavat nyt myös brändätä Kajaanin surman, jossa syyllisinä oli kaksi turvapaikanhakijaa. Tällä tavalla he haluavat poistaa sen yhteyden, joka on heidän ihmisarvon väheksynnän puheillaan ja sen ilmapiirin muotoutumisessa, jossa rasismi on vain yksi mielipide ja oikeutettu yllyke jopa väkivalloin sekä kroonistuneella pelon luonnilla vastustaa vihervasemmistoa sekä maahanmuuttoa.
Vakavasti puhuen: itseäni toistaen, perussuomalaiset juuri nyt harrastavat tarkoituksella mutkuttelevaa 'whataboutismia', joka on retorisena välineenä kopiota suoraan wanhasta kommunistien käsikirjasta jo Neuvostoliiton ajoilta.
Miettikääpä siis hetki sitä, mihin ihminen asemoi itsensä puolustaessaan oikeutta rasismiin. Perussuomalaisten pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota muualle ja siten vain hämärtää keskustelua. Siihen on siis syynsä, miksi Slunga-Poutsalo kiirehti kertomaan, miten rasismin määritelmä on epäselvä: jotta rasistinen puhe voisi jatkua.
Yksinkertaisesti: puhumalla väkivallasta yleisesti, perussuomalaiset haluavat vastata kysymykseen, jota kukaan ei edes esittänyt. He haluavat jostain syystä sanoa, miten he tuomitsevat KAIKEN väkivallan, vaikka kukaan ei ole tämän olemassaoloa edes kiistänyt saati sitä vähätellyt. Poliittinen väkivalta on eri asia kuin muu väkivalta. Sen tunnistaa esimerkiksi siitä, että sitä kutsutaan termillä 'poliittinen väkivalta'. Hyvin yksinkertaista. Perussuomalaisen logiikan mukaan et voi puhua myöskään perheväkivallasta ILMAN mainintaa kaikesta väkivallasta. Perussuomalaisen logiikan mukaan raiskattu ei saa kritisoida raiskaajaansa ILMAN, että mainitsee kaikki muutkin raiskaukset. Perussuomalaisen logiikan mukaan et voi puhua suomalaisesta köyhyydestä, sillä Afrikassa vasta köyhiä onkin ja pitää puhua köyhyydestä yleensä! Ymmärrätte varmaan, miten perussuomalaisessa maailmassa ei oikeasti voida puhua yhtään mistään. Paitsi siitä, mistä perussuomalainen antaa luvan puhua.
Jos kuitenkin asia on todella niin, että rasismin määritelmä on perussuomalaisilla ja muille tietämättömyyden ikeessä vaeltaville vahinkorasisteille epäselvä, niin kerron lyhyesti, mistä rasismissa on kyse:
Näin yksinkertaisesta asiasta on kyse. On vain absurdia sanoa, ettei tätä ymmärrä.
Nyt perussuomalainen puppugeneraattori suoltaa jälleen ihan uutta tarinaa pyrkimyksenä dissata ja kiinnittää huomiota epäolennaisuuksiin. Huomion siirtämisen kärki on luonnollisesti ’paha vasemmisto’. Matias Turkkila kirjoitti jo Suomen Uutisiin kirjoituksen, jossa ei mikään ollut oikein ja jonka tarkoitus oli vain synnyttää tunnelmaa vasemmiston pahuudesta otsikolla ’Väkivallan viikonloppu’. Väkivallan viikonloppu, josta poistettiin nolla ihmistä itse mielenosoituksesta. Nolla. Mutta näin niitä asioita nyt vaan koetaan.
Tuota ‘vasemmiston väkivaltaisuutta‘ herra Turkkila vahvistaa viittaamalla tutkimukseen Suomen ilmapiiristä:
-“Puhe uppoaa hyvin kynnettyyn maaperään, sillä tuoreen tutkimuksenmukaan Suomessa on ihmisjoukko, jonka piirissä kytee syvä tyytymättömyys yhteiskunnallisiin oloihin. Valmius lain ulkopuolella toimimiseen on kaikkein suurinta vasemmistoliitolla. Puolueen kannattajista yli puolet (54%) hyväksyy lakejakin rikkovan suoran toiminnan, jos se tehdään heidän mielestään oikean asian vuoksi. Tutkimuksen mukaan mahdollisia suoran toiminnan keinoja ovat muun muassa ”uhkailu, henkilöön kohdistuva väkivalta ja omaisuuden tuhoaminen”.“-
Tätä samaa tarinaa toistaa Sebastian Tynkkynen, joka viikonlopun mielenosoitukseen pukeutui Batmaniksi ja joka jakoi tilaisuuden hengen vastaisesti puoluepropagandaa ja tämä siitä huolimatta, että Jimi Karttusen vanhemmat olivat toivoneet puoluepolitiikan jättämistä tilaisuuden ulkopuolelle. Mutta kun ei vaan ole tyyliä, niin sitä ei vaan ole. Kun ei ole edes moraalia, niin ei kai voi tyyliäkään vaatia.
Mutta herra Tynkkynen sanoi siis näin:
Harmi vaan, että Tynkkynen sekä Turkkila valehtelevat. Vaikuttaakin siis siltä, että herrat Tynkkynen sekä Turkkila ovat onnistuneet välittämään viestin, että Perussuomalaiset on puolue, joka edustaa tekopyhyyttä, valehtelua sekä hyvän asian (rasismin vastustaminen) dissaamista. Kysyn jälleen kerran: kun asemoi itsensä rasismin vastustamista vastaan ja valehtelee, niin mitä silloin oikeasti puolustaa?
Niinpä. Paskanpuhumisen politiikkaa. Ei mitään muuta.
Oikeasti tuo mainittu tutkimus sanoi jotain ihan muuta. Sillä oikeasti tuo tutkimus paljasti, että eniten vakiintuneista, vanhoista puolueista ’täysin samaa mieltä’- vastauksia kysymykseen ’hyväksyn lakejakin rikkovan suoran toiminnan, jos se tehdään mielestäni oikean asian vuoksi’, antoi puolue nimeltä Perussuomalaiset. Perussuomalaisista 13% on täysin sitä mieltä, että lakien rikkominen on täysin oikeutettua, jos asia on oikea. Muista puolueista Vasemmistoliiton lukema oli 12%. Ja nuo kaksi puoluetta olivatkin ainoat, jotka pääsivät yli 10% lukeman.
Katsokaa vaikka itse:
Ja edelleen nuo kaksi samaa puoluetta saivat yli 40%:n lukemat, kun laskettiin yhteen ’täysin samaa mieltä‘ ja ’osittain samaa mieltä‘. Tuolloin saatiin lukemat lukemat PS 41% ja Vasemmistoliitto 54%.
Kysymykseen ’voisin osallistua lakeja rikkovaan suoraan toimintaan itselleni tärkeän asian vuoksi’, linja oli aivan sama kuin edellisessä kysymyksessä: PS:n edustajat olivat eniten valmiita rikkomaan lakeja 10% lukemalla Vasemmistoliiton luvun ollessa 9%.
Ja samat kaksi puoluetta olivat kärjessä, kun laskettiin yhteensä ’täysin samaa mieltä‘ ja ’osittain samaa mieltä' lukemien ollessa PS 27% ja Vasemmistoliitto 42%. Turkkila ja Tynkkynen siis valehtelevat. Pardon my French, mutta Turkkila ja Tynkkynen puhuivat siis oikeastaan puhdasta paskaa.
Voi sanoa, että perussuomalainen jälkipuhe liittyen ’Peli poikki’- mielenosoitukseen on kaiken mahdollisen järjen ja rationaalisuuden sääntöjä rikkovaa tunnelmointia. Asiaa heillä ei näytä olevan. On vain halua ylläpitää vihan narratiivia, joka toki uppoaa hyvin kynnettyyn maaperään, mutta asemoi Perussuomalaiset yhä enemmän marginaalin ääripuolueeksi. Minä uskon, että osa perussuomalaistakin elää edelleen pimennossa, eivätkä edes tajua, mitä heidän puolueessaan on tapahtumassa. Uskon, että osa heistä on perussuomalaisia ihan vilpittömin mielin. He eivät vain tiedä, mitä ovat tekemässä.
Mutta poliittinen väkivalta voi leimahtaa erittäin nopeasti ja syöstä kokonaisia kansakuntia kaaokseen. Kaikki teot, joilla tällaista kehitystä voidaan ehkäistä, ovat hyviä ja kannatettavia. Siksi on huolestuttavaa, miten perussuomalaisten edustajat lietsovat jo valmiina olevaa, pinnan allaporeilevaa vihaa ja on huolestuttavaa, että juuri tämän ääripuolueen edustajat ovat kaikista vakiintuneista puolueista eniten valmiita rikkomaan lakia oman asiansa puolesta. Näyttää siltä, että perussuomalaiset propagandistit käyttävät nyt natseja täysin surutta hyväkseen kiinnittääkseen huomiota pois heistä itsestään ja tietenkin lyödäkseen poliittisia vastustajiaan puhumalla väkivallasta yleisesti ja suoraan valehtelemalla. Perussuomalaisia ei selvästi kiinnosta puheet ’punikin valuvasta verestä’, vaan suorastaan kannustavat siihen estääkseen poliittisia vastustajiaan toimimasta.
Markkinatalouden ja reaalitodellisuuden jalkoihin jääneen politiikan rasistisen laidan kannatuslasku on jatkunut jo koko tämän vuoden ja jytky on sulanut ja kadonnut Timo Soinin nakkimukin kautta Vermon viemäriin. Näyttäisi ikävästi siltä, että kutistuneihin kannatuslukuihin tympääntyneen räyhämölymystön viimeinen oljenkorsi on synnyttää suoraan toimintaan valmis, väkivaltaisuuksiin innokkaasti ryhtyvä nuorten miesten armeija, jonka vuoksi PS julkisesti tukee Odineita ja symppaa SVL:n reippaita nuoria poikia.
Nolouden ytimessä on Matias Turkkilankin levittämä lista ’räyhävasemmiston’ viime vuosina tekemistä väkivallanteoista. Tuo listaus on erityisen noloa siksi, että se pitää sisällään lähinnä ilkivaltaa, ei väkivaltaa, ja johon ovat syyllistyneet tahot, joilla ei ole esimerkiksi Vasemmistoliiton kanssa mitään tekemistä. Ymmärrän toki, mistä arvomaailmasta kumpuaa ajatus ilkivallan kohteena olevan materian olevan yhtä arvokas tai jopa arvokkaampi kuin ihmisen henki, mutta ei sitä kannattaisi noin selkeästi alleviivata. On jokseenkin absurdia, että tänään, vuonna 2016, pitää erikseen kertoa, miten ’väkivalta’ ja ’ilkivalta’ ovat kaksi eri asiaa ja miten asioita ei voi liimata toisiinsa ilman mitään havaittavaa yhteyttä.
Totuus väkivaltaisesta aktiivisuudesta on jälleen ohittanut perussuomalaiset. Kuten sanoin, ei heitä kiinnosta. Heille riittää, kunhan saavat valehdella, lietsoa vihaa ja tukea poliittista väkivaltaa. Kuuntele, mitä perussuomalainen sanoo, niin tiedät totuuden olevan päinvastaisen:
Kuten eilen sanoin, me taidamme olla kaikki anarkisteja, kun oikein silmiin katsotaan. Ja vain siksi, että me olemme suomalaisia, emme perussuomalaisia. Ja juuri siksi meitä tavallisia ihmisiä voi kutsua ’ongelmajätteeksi’.
Mikael Brunilan sanomaa toistaakseni: Jimi Karttunen haastoi SVL:n natsit kadulla ja sai maksaa siitä hengellään. Näyttää siltä, että hän oli tilanteessa suhteellisen yksin, vaikka ympärillä oli kymmeniä ihmisiä. Miksi? Kuinka monta ihmistä oli jo sinä päivänä kävellyt SVL:n ohi sanomatta mitään? Miksi he olivat hiljaa? Kuinka moni heistä olisi halunut haastaa SVL:n, mutta ei uskaltanut koska tiesi jäävänsä tilanteessa yksin? Kuinka moni on törmännyt perussuomalaisen vihanlietsontaan? Kuinka moni on kuullut PS:n edustajan toimesta olevansa ’suvakkihuora’ tai saanut tietää, miten olisi oikein naisten tulla raiskatuiksi? Ja miksi? Vain siksi, että ei ole samaa mieltä perussuomalaisen kanssa. Kuinka moni on vain kuunnellut ja niellyt tuon kaiken? Kuinka moni olisi halunnut sanoa vastaan, mutta ei uskaltanut? Miksi me olemme hiljaa? Miksi me sallimme puheet loisista, partalapsista ja muna kovina mölähtelevistä muslimeista? Miksi me sallimme, että meitä kutsutaan ’ongelmajätteeksi’? Miksi me sallimme vihapuheen tunkeutua kaikkialle, omaan hallitukseemme asti? Miksi me nielemme solvaukset ja uskottelemme sen olevan vain lyyristä puhetta? Miksi me valehtelemme jopa itsellemme?
Koko Hubara tiivistää tämän bluffin, keskitien ja haluttomuuden apatian hyvin konkreettisesti:
Siksi sinä olet valinnut heidän puolensa.”-
Jos me valitsemme räyhämölymystön tien ja jos me haluamme vain tyynnytellä koulukiusaajaa, me tavalliset ihmiset, kuten myös rodullistetut, köyhät ja kurjat, tulevat maksamaan sen ainoan, todellisen hinnan.
Eikä se hinta ole rahaa. Se hinta on se ’punikin veri’, joka valui Elielin aukion kivetykselle. Ja me annoimme sen tapahtua. Me valitsimme puolemme.
