Kun nainen on lähinnä vagina - tarinaa julkikuvan luonnista ja valkoisen heteromiehen valitusvirren veisuusta #Perussuomi

 

-”Epäneut­raa­lissa suku­puo­li­kir­jassa Hännikäinen perään­kuu­luttaa perinteisten suku­puo­li­roo­lien palauttamista. Hänen mukaansa ”nykynainen ei enää juuri ilmennä peri­nai­sel­lisia hyveitä”, vaan juopottelee, kiroilee ja parjaa miehiä.

Hännikäinen vaatii niin sanotun porvarillisen avioliiton aseman vahvistamista yhteis­kun­nassa. Sen kulmakiviä olivat muun muassa hillitty seksuaalinen kiintymys, yhdessä asumisen tuottamat taloudelliset edut sekä puolisoiden saman­kal­tainen yhteis­kun­nal­linen ja kulttuurinen tausta.

– Järjestelmän merkittävänä vara­vent­tii­linä toimi julkinen ja laillinen prostituutio, joka tarjosi suku­puo­li­vie­til­tään erityisen vilkkaille miehille mahdol­li­suuden kanavoida libidonsa ylijäämän, Hännikäinen kirjoittaa.”- (Annukka Kaarela, Suomenmaa)

Timo Hännikäinen on kirjoittanut oman osansa Perussuomalaisten lanseeraamaan teokseen  ’Epäneutraali suku­puo­li­kirja’.

Kyse on teoksesta, jossa harrastelijakirjoittajat kirjoittelevat siitä, miten sukupuoliroolit ovat Suomessa vioittuneet, naiset jopa kiroilevat ja parjaavat luomakunnan kruunua eli myyttistä miestä, joka on pomo, johtaja ja alfa-uros, joka käskee. Timo Hännikäisen osuus teoksessa on jatkaa hänen kirjallisen tuotantonsa ytimestä löytyvän pilluttomuuden tematiikkaa ja oman itsensä ulkopuolelle siirrettyä vastuuta kyseisen asiantilan suhteen.

Herra Hännikäinen on elänyt todeksi mantraansa kertomalla naisille sosiaalisessa mediassa esimerkiksi ’näytä tissit’, ’hevosen kyrpä’ ja ’panen teitä kaikkia perseeseen’. Hänelle toki kyse on trangressiivisesta performanssista, mutta oikeasti kyse on vain junttimaisesta öykkäröinnistä. Linkatun artikkelin kommenteissa löytyy Timo Hännikäisen edustaman ajattelun tiivistymiä osoittaen sen, mistä Timo Hännikäisen jutuissakin loppujen lopuksi on kyse:

Naiset ovat pilanneet tämän maailman. Tietenkin. Voi heteromiesrukkaa. On jokseenkin ironista, että nämä timohännikäiset myös usein samalla vihaavat kaikkea vierasta ja kaipaavat kansanmurhia ja vastustavat maahanmuuttoa vääränlaisista kulttuureista, jotka alistavat naisia ja silti heidän oma ihanteensa on alistunut, himon kohteeksi typistetty kodinkone, jota he kutsuvat epähuomiossa naiseksi ja naisen luonnolliseksi rooliksi.

Arvostettu esseistimme Timo Hännikäinen on omassa kirjoituksessaan viiteryhmänsä ankeutuneen valkoisen heteromiehen problematiikan ytimessä pohtimassa lähinnä pillua, jonka tarjoaminen on naisen luonnollinen tila. Kirjoitus sinällään on pelkkää pseudodiippiä shittiä, jonka historiaton mongerrus on lähinnä umpisurkea vitsi. Koko teos on alemmuuskompleksisen valkoisen heteromiehen tahdottomuuden pamfletti. Se on kaipuuta johonkin romantisoituun miehiseen alkutilaan, jota ei koskaan ole edes ollut olemassa. Koko teos on siis täydellinen nollateos niin tyylillisesti kuin sisällöllisestikin ja tarkoitus normalisoida vinkuna ja valitus, jota omassa heteroudessaan epävarmat antialfaurokset tuputtavat kaikkialla näinä päivinä. 

Pohdin samaa kuin Annukka Kaarela Suomenmaan artikkelissaan:

-”Kirjan julkaiseminen on erikoinen veto Suomen Perustalta ja sen lähinnä perus­suo­ma­lai­sista kansa­ne­dus­ta­jista koostuvalta hallitukselta. Ajatuspajan tehtävä kun tuskin on karkottaa puolueen viimeisetkin nais­kan­nat­tajat.”-

Teoksen julkaisu on periaatteessa outo veto, toden totta, sillä luulisi naisten äänienkin kiinnostavan puoluetta matkalla kohti takiaispuolueen asemaa.

Mutta toisaalta Perussuomalaiset ovat tuoreiden ulostulojensa myötä selkeästi luomassa itsestään junttiöykkäreiden rasistista ja misogyynistä marginaalipuoluetta. Meidän ei nimittäin kannata unohtaa, miten monta perussuomalaista on juuri nyt rikostutkinnassa rasistisista puheistaan, eikä siitä ole paljon aikaa, kun he julistivat puolueensa olevan naisille vieras, sillä he ovat asialinjan puolue ja ’asia’ on naisille vierasta, sillä naiset nyt vaan menevät tunteella:

-“Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan yksi syy perussuomalaisten heikkoon  kannatukseen naisten keskuudessa on puolueen asiapitoinen linja. Puoluesihteeri kommentoi asiaa Ylen A-studiossa keskiviikkona.

Slunga-Poutsalon mukaan asiakeskeisyys erottaa perussuomalaiset tunnepohjaisesta politikoinnista.

– Aika usein tuntuu naisilla olevan se tunne vahva, jonka mukana mennään mieluummin tai helpommin. Me olemme ehkä hieman kylmän tuntuisia, koska keskitymme asioihin, Slunga-Poutsalo sanoi haastattelussa.“-

Asiakeskeisyys. Tuo sana on minulle tuttu. Mutta miten se liittyy puolueeseen, jossa ’asiakeskeisyyden’ voi tiivistää sanomalla ’Kiemunki’, ’uimahallin homot’, ’hupsuttelu’, ’homokyyläys’, ’palautusautomaatti’, ’Hakkarainen’, ’Priden pervot’, ’evoluutio on vain mielipide’ sekä ’avioituminen koiran kanssa’?

Asiakeskeisyys. Sana, joka ei todellakaan sovi samaan lauseeseen Perussuomalaisten kanssa kuin korkeintaan sketsisarjan dialogissa.

On selvää, miten feminismi ovat perussuomen ja jokaisen timohännikäisen tarinassa osoituksia rappiosta, eikä tasa-arvo kuulu heidän arvomaailmaansa. Tämän vuoksi he vastustavat miltei kaikkia ehdotuksia, jotka liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sillä ihmiset eivät heidän tarinassaan ole tasavertaisia. Tämän vuoksi he sanovat puoluesihteerinsä suulla televisiossa, miten naisille tunteen varassa toimiminen on tyypillistä, eikä rationaalisuus ja tämän vuoksi he julkaisevat teoksen, jonka perusviesti on, että naiset ovat pilanneet tämän maailman. Perussuomalaiset ovat miehiä, jotka vihaavat naisia. Tai no, he vihaavat kaikkia, jotka eivät ole juuri perussuomalaisia miehiä, joille nainen on luonnolliselta rooliltaan miehelle alisteinen, kroonisesti alfauroksen sisääntulolle valmiina oleva kostea vagina ja herraa palveleva kodinkone.

Näiden puheiden rinnalla vaikuttaakin siltä, että tässä kaikessa on kyse harkitusta julkikuvan luonnista. Ja se kuva on sellainen, että 50- luku alkoi juuri tuntumaan raikkaalta. 

Ihmiset. Meillä on työtä tehtävänä. Tasa-arvo ei ole valmis. Feminismiä todella tarvitaan. Nyt.