Kun yksikin meistä joutuu kohtaamaan vihaa, me kaikki kohtaamme sitä #Rasismi
Tällaista palautetta saa Abdirahim Husu Hussein. Vuonna 2016. Suomessa. Maassa, joka ylpeilee tasa-arvostaan, tasavertaisuudestaan ja vakaasta yhteiskunnasta.
Ja niin pitääkin, sillä on Suomi on hyvä maa.
Tai oli.
Sillä Suomi ei enää ole hyvä maa asua, jos olet väärän värinen, sinulla on väärä uskonto tai olet julkisesti eri mieltä perussuomalaisten kanssa. Jos nimittäin olet vääränlainen, palautteesi on kuvien mukaista.
Ja tämä on sairasta.
Meidän ei tule, eikä tarvitse yhteiskuntana, ihmisinä, isinä, äiteinä, jonkun rakkaina, elävinä ja tuntevina olentoina sietää, eikä sallia tuollaista ryönää, jota vääränlaiset ihmiset saavat osakseen.
Hyvät ihmiset. Meidän on vedettävä raja ja alettava elämään arvojemme mukaan.
Abdirahim Husu Hussein itse kirjoitti noihin kuviin liittyen saatteen:
-”Tämä on mun tapa purkaa paha oloani. Jaan sen nyt teidän kanssa, koska toivon sen helpottavan omaa oloani ja osoittavan teille, millainen yhteiskunta meillä tällä hetkellä on.
Osansa tässä päivittäin saamassani roskatulvassa saavat minun lisäksi perheeni, puoluettani edustava pääministeri Sipilä sekä työnantajani Yle.
Samalla tavoitteeni on osoittaa, että rasistinen vihapuhe on Suomessa voimissaan ja sitä todellakin esiintyy keskuudessamme. On meidän kaikkien tehtävä saada se loppumaan. Helppoa se on: kenenkään ei tarvitse kantaa vastuuta kenestäkään muusta kuin itsestään.”-
Hyvät ihmiset.
Minä kyllä ymmärrän herra Husseinin purkausta. Se on syntynyt todellisesta tilanteesta, todellisesta ilmiöstä ja on ratkaisultaan hyvin pragmaattinen: meidän on vedettävä raja. Kyllä, olen sanonut tämän miljoona kertaa, mutta sitä ei edelleenkään ole tehty: meidän ON vedettävä raja sanottava koko yhteiskunnan voimin, että rasismi EI kuulu Suomeen. Rasismi EI auta. Rasismi EI palvele ketään. Rasismi ON ihmisen kiusaamista. Rasismi ON ihmisarvon kieltämistä.
Ja haluammeko me tosiaan sallia, että meidän yhteiskuntamme jäsenillä ei kaikilla ole yhtäläistä ihmisarvoa? Tuskin.
Minä en ainakaan halua asua maassa, joka sallii ihmisten alistamisen ja eriarvoistamisen.
Saahan sitä dialogia rasistin kanssa käydä (tai siis yrittää, mitään dialogiahan ei betoniseinän kanssa voi syntyä). Saahan sitä koiran ulostettakin syödä, jos niin haluaa. Mutta onko näissä kummassakaan mitään järkeä, on sitten ihan toinen asia.
Mutta on tämäkin jo dialogia, tämä kirjoittaminen. Se on jo pyrkimystä keskusteluun, myös rasistien kanssa. Mutta tämä on keskustelua, jota ei käydä rasistien agendalla, eikä rasistien luomin säännöin, eikä rasistien ennakko-oletuksin varustetuin termein a’la suvakki tai maahantunkeutuja. Nuo termit jo paljastavat niiden käyttäjän olevan dialogiin kyvytön. Tämä on hyvin oleellista ja lähtökohtaisesti kaikki puhe rasistista mölyä vastaan on hyvää puhetta, mutta kaikki puhe rasistin kanssa on ajanhaaskausta.
Herra Huseinin ja muiden ’vääränlaisten’ ihmisten elämän tekevät vaikeaksi suomalaiset poliitikot ’iPhonemies’- puheillaan sekä ’Mitä Vittua’- julkaisut rasistisella agitaatiollaan. Maahanmuuttajien elämästä tekevät vaikeampaa kaikki ne heikompiaan kiusaavat ’Mitä Vittua’ – julkaisusta päivittäisen rasismiadrenaliininsa hankkivat typerykset, jotka uskovat ja kunnioittavat näitä halla-ahoja, immosia ja muita rasistihuhtasaaria.
Minä en kunnioita heitä. Minä en kunnioita näitä halla-ahoja, immosia ja rasistihuhtasaaria. Minä säälin heitä ja halveksin heidän puheitaan ja mietin, mikä voi mennä niin pieleen ihmisen elämässä, että ihmisvihan agenda muuttuu oikeutetuksi ja ruma puhe elähdyttää heidän kuolleita sielujaan.
Ja minä toivon, että me kaikki säälimme heitä. Aktiivisesti. He ovat itse omilla toimillaan sulkeneet itsensä humaanin ihmiskunnan ulkopuolelle. Näiden halla-ahojen, immosten tai rasistihuhtasaarien kanssa ei tule pyrkiä minkäänlaiseen aktiiviseen, älylliseen dialogiin. He ovat itse omilla puheillaan vieneet itseltään mahdollisuuden tulla kohdelluiksi millään tavalla tasaveroisina saati vakavasti otettavina keskustelukumppaneina. Ihmisviha EI ole näkökulma, yksi keskustelun keskiöön nostettava mielipide. Ikinä. Heidät on saatava tajuamaan, että heidän puheensa on myrkkyä.
Vasta silloin, kun edessämme on hetki, kun noiden ihmisten, joiden suut suoltavat myrkkyä ja heidän ymmärrys muuttuu katumukseksi, meidän tulee avata ovi, antaa anteeksi ja silloin meidän on annettava heille ääni ja tila.
Mutta sitä ennen, minä pyydän, käännä selkä, älä keskustele, älä ajaudu dialogiin noiden halla-ahojen, immosten ja muiden rasistihuhtasaarien kanssa. Olemalla dialogissa rasismin kanssa, sinä hyväksyt ja normalisoit nuo puheet kuin validina kannanottona.
Niin kauan kuin yksikin meistä joutuu kohtaamaan vihaa, me kaikki kohtaamme sitä. Jos me emme tue herra Husseinia ja muita ihmisiä, joita kiusataan vain siksi, että he ovat ’vääränlaisia’, me emme tue edes omia arvojamme. Älä siis ajaudu dialogiin rasismin kanssa. Ikinä.
Puhutaan rasismista, mutta ei rasistien kanssa. Nollatoleranssi. Vedetään raja, käännetään selkä. Ja tehdään se nyt.
Minä toivon, että teistä jokainen vetäisi rajan ja osoittaisi, millainen yhteiskunta Suomi oikeasti on. Toivon, että teette sen jo tänään.
Ihminen, sinut on haastettu.
