Maahanmuuttokritiiki ja Roy Beckin bluffi: maailman köyhyys, maahanmuutto ja purkkapallot
On olemassa asioita, jotka kuuluvat maahanmuuttokriittiseen folkloreen.
Tämä purkkapalloesitys on ehdottomasti yksi niistä informaatiojytkyistä, joihin törmää tasaisin väliajoin kuin argumenttina, kuin jotenkin totena esitettynä.
Tässä suomennos tuohon kyseiseen Roy Beckin esitykseen ’World Poverty, Immigration and Gumballs’:
-”Jotkut ihmiset sanovat, että voimakas maahanmuutto Yhdysvaltoihin voi auttaa maailman köyhyyden vähentämisessä. Se ei pidä paikkaansa ja näytän teille miksi.
Tämä purkkapallo esittää yhtä miljoonaa laillista maahanmuuttajaa, jotka Yhdysvallat on keskimäärin ottanut vastaan joka vuosi vuodesta 1990. Ketkä maailman ihmiset sitten ansaitsevat meidän humanitaarisen myötätuntomme?
Maailmanpankilla on mittari, joka mittaa ketkä ovat äärimmäisen köyhiä. He ansaitsevat vähemmän kuin kaksi dollaria päivässä. Kuinka moni maailman ihmisistä sitten ansaitsee vähemmän kuin kaksi dollaria päivässä?
Aloitetaan Afrikasta. Yksistään Afrikassa on 650 miljoonaa ihmistä, jotka ansaitsevat vähemmän kuin kaksi dollaria päivässä. Ja Intiassa on lisäksi 890 miljoonaa äärimmäisen köyhää ihmistä.
Kiinasta saamme 480 miljoonaa ihmistä, jotka ansaitsevat alle kaksi dollaria päivässä ja valitettavasti Aasiassa on sydäntä särkevät 810 miljoonaa ihmistä, joiden tulot ovat Maailmanpankin mukaan alle kaksi dollaria päivässä. Ja lopuksi meillä on 105 miljoonaa Latinalaisen Amerikan asukasta, jotka ovat äärimmäisen köyhiä.
Maailmanpankin mukaan maailmassa on kolme miljardia ihmistä, jotka ovat äärimmäisen köyhiä ansaiten alle kaksi dollaria päivässä. Se tekee kolmetuhatta purkkapalloa ja joka vuosi me otamme yhden miljoonan ja oletamme sillä saavamme aikaiseksi sosiaalisen muutoksen?
Tietenkään maahanmuuttajat eivät ole näitä äärimmäisen köyhiä ihmisiä, eihän? Nämä ihmiset ovat liian köyhiä, liian sairaita ja liian eristyksissä, jotta he onnistuisivat tulemaan siirtolaiksi tänne.
Meille tulevat maahanmuuttajat ovat niitä vähemmän köyhiä ihmisiä ja Meksiko antaa hyvän mallin näistä ihmisistä, koska enemmistä tänne tulevista ihmisistä tulee Meksikosta ja Meksiko on köyhä.
Kuinka moni maailman ihmisistä asuu maissa, joiden keskimääräinen tulotaso on alempi kuin Meksikossa? Maailmanpankki kertoo meille, että heitä on nämä kolme miljardia plus 2,6 miljardia ihmistä. 5,6 miljardia maailman ihmisistä elää maissa, joiden keskimääräinen tulotaso jää pienemmäksi kuin Meksikossa. Se on 5600 purkkapalloa.
Mitä sitten eliitti kertoo meille? He kertovat, että kun otamme tämän yhden miljoonan uusia maahanmuuttajia, se tavalla tai toisella ratkaisee maailman köyhyyden ja meidän kuuluu ottaa heitä huolimatta sen vaikutuksista omiin työttömiimme ja köyhiin työläisiin, yhteiskuntamme kaikkein heikoimpiin, huolimatta sen vaikutuksista luonnonvaroihimme.
Vaikka seuraisimme Washingtonin kaikkein radikaaleimpia esityksiä ja kaksinkertaistaisimme maahanmuuton kahteen miljoonaan vuodessa, joka täysin ylittäisi meidän aineellisen, luonnonvarojen ja sosiaalisten rakenteiden kantokyvyn, me tosiasiassa vahingoittaisimme maailman köyhiä ihmisiä, koska se miljoona, jonka me otamme, ovat kaikkein tarmokkaimpia, usein paremmin koulutettuja, varmasti tyytymättömimpiä ihmisiä, jotka olisivat omissa maissaan muutosvoima, joka parantaisi näiden maiden tilannetta.
Todellisia humanitaarisia sankareita ovat ne ihmiset, joilla olisi varaa lähteä siirtolaisiksi, mutta jäävätkin omaan maahansa auttamaan maanmiehiään taidoillaan. Valitettavasti meidän maahanmuuttojärjestelmämme houkuttelee juuri näitä ihmisiä jättämään kotimaansa.
Tämä mahdottomuus saada aikaan edes pientä edistystä on itse asiassa vielä toivottomampi, koska kun me viime vuonna otimme miljoona maahanmuuttajaa, näissä maissa köyhät lisääntyivät 80 miljoonalla syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksena.
Ja tänä vuonna Kongressi tuo taas maahan miljoona siirtolaista ja YK:n mukaan näissä köyhissä maissa väki lisääntyy taas 80 miljoonalla. Ja voitte olla varmoja, että ensi vuonna Kongressi ottaa – elleivät äänestäjät estä heitä – taas miljoona maahanmuuttajaa ja näissä köyhissä maissa väki lisääntyy taas 80 miljoonalla ihmisellä.
Voimme ottaa vaikka viisi miljoonaa ihmistä vuodessa, mutta emme koskaan pysy näiden maiden perässä. Emme tällä vuosisadalla.
Ymmärrättekö te? Maahanmuutto ei voi koskaan olla tehokas tai merkittävä tapa vähentää maailman kärsimystä. Heitä täytyy auttaa siellä missä he asuvat.
99,9% näistä köyhistä ei voi koskaan muuttaa rikkaaseen maahan. Ei mitään toivoa. Heidän täytyy kukkia siellä mihin heidät on istutettu – ainut paikka missä näitä 99,9% ihmisistä voidaan auttaa, on se missä he nyt elävät.
Autetaan heitä siellä.”-
Tämä video on hyvin tehtyä propagandaa. Se on hienoa bluffia. Siinä on selkeä tarina, se on hyvin visuaalinen ja videon herra Beck esiintyy vakuuttavasti. Kuten propagandamateriaalin luonteeseen kuuluu, ei tarkoituksena ole löytää tosiasioita saati ymmärtää aihetta, josta puhuu. Kuten herra Beck tässä videossakin tekee: hän ei edes yritä ymmärtää. Tarkoituksena on vain todistella, että maahanmuuttajien määrää tarvitsee leikata ja että ihmisten siirtäminen paikasta toiseen ei ratkaise maailman köyhyyttä ja kurjuutta.
No, tuskin kukaan on näin edes ajatellut maahanmuuton saati turvapaikanhakijuuden tarkoituksen olevan. En ainakaan ole törmännyt julkisessa keskustelussa moiseen väitteeseen, joten kyse on puhtaasta valheesta, perinteisestä maahanmuuttokriittisestä olkiukosta. Ja oikeasti videossa ei edes puhuta pelkästään siirtolaisuudesta, vaan myös humanitaarisesta maahanmuutosta, sillä niin selkeästi herra Beck puhuu ’maailman kärsimyksestä’, joten herra Beck näkee koko maahanmuuton ja siirtolaisuuden vain yhtenä massana, joka tulee ja tuhoaa infrastruktuurin.
Roy Beck videossa syyllistää myös omista maistaan pois lähteneet sanomalla:
-”…kaksinkertaistaisimme maahanmuuton kahteen miljoonaan vuodessa, joka täysin ylittäisi meidän aineellisen, luonnonvarojen ja sosiaalisten rakenteiden kantokyvyn, me tosiasiassa vahingoittaisimme maailman köyhiä ihmisiä, koska se miljoona, jonka me otamme, ovat kaikkein tarmokkaimpia, usein paremmin koulutettuja, varmasti tyytymättömimpiä ihmisiä, jotka olisivat omissa maissaan muutosvoima, joka parantaisi näiden maiden tilannetta.
Todellisia humanitaarisia sankareita ovat ne ihmiset, joilla olisi varaa lähteä siirtolaisiksi, mutta jäävätkin omaan maahansa auttamaan maanmiehiään taidoillaan. Valitettavasti meidän maahanmuuttojärjestelmämme houkuttelee juuri näitä ihmisiä jättämään kotimaansa.”-
Roy Beck tässä nimittäin toisaalta sanoo, että maahanmuutto tuhoaa vastaanottajamaan infrastruktuurin, mutta toisaalta nämä ihmiset tulevat siirtolaisiksi (eli töihin). Kun ihmiset tulevat töihin, he yleensä edistävät kansantaloutta, mutta se ei kelpaa herra Beckille, sillä tullessaan tänne, tulija jollain mystisellä tavalla vahingoittaa omaa maataan (ja on siksi siis väärintekijä). Minä en ymmärrä tätä. Paitsi, jos oletuksena on, että ihmiset eivät työllisty. Ja tämän on outo oletus, sillä USA:n maahanmuuttojärjestelmä perustuu hyvin voimakkaasti työhön ja työpaikkaan: työlupa on avain Amerikan mantereelle. Ja on itse asiassa selvää, että lisääntyvä ihmisten määrä, lisää talouden hyvinvointia. USA:n koko hyvinvointi perustuu maahanmuutolle (vai miksi luulitte esim. suomalaisten muinoin sinne suunnanneen?).
Herra Beckin viesti on salakavala ja sopii kuin nyrkki nenänvarteen maahanmuuttokriittiseen narratiiviin: hänen viestinsä on, että ilman maahanmuuttoa maalla menee paremmin. Hän toki unohtaa sanoa, millä tavalla ilman maahanmuuttoa sosiaaliturva yhtäkkiä paranee, miten koulujärjestelmä yhtäkkiä muuttuu tehokkaammaksi ja miten ihmeessä yhtäkkiä terveydenhuolto sekä julkinen hallinto muuttuvat tehokkaammiksi? Kaikki korjaantuu, kunhan ei vain ole maahanmuuttoa? Hölynpölyä. Mutta jokainen aika on vaatinut omat syntipukkinsa, jonka roolin Euroopassa on nyt saanut muslimit sekä pakolaiset.
Minä kerron teille nyt salaisuuden: maahanmuutto ei ole aiheuttanut yhteiskuntamme nykyisiä ongelmia. Eivät yhtäkään. Vaikka meillä ei olisi huomenna yhtäkään ulkomaalaistaustaista ihmistä Suomessa, samat rakenteelliset ongelmat olisivat edelleen läsnä, eivätkä ongelmat olisi kadonneet. Maahanmuuton yhteydessä tulee myös rikollisia, hulluja, kaheleita - eli ihmisiä – mutta ennen kaikkea tulee taloudellista toimeliaisuutta, tervettä kilpailua, elinvoimaa. Siksi maahanmuuton leimaaminen ongelmien pesäksi ja yhteiskuntamme tuhoksi, on vain absurdia.
Lisäksi herra Beck periaatteessa syyllistää maahanmuuttajia lähtömaansa tilanteesta, ei kyseisen maan politiikkaa saati poliitikkoja, vaikka siitähän usein on kyse: valtio on pettänyt omat ihmisensä. Ongelma on, että siellä, missä ihmiset asuivat, on nyt raunioita. Siellä on ISIS. Siellä on Taliban. Siellä on Al-Shabaab. Siellä on Boko Harum. Siellä on diktaattorihallitsija. Siellä on sota. Miten ihmeessä yksittäinen ihminen voi olla vastuussa näistä?
Apu lienee tehokkainta, jos sitä voidaan antaa ongelmien alkulähteillä. Ja ei: en tarkoita leirejä, sillä leirit ovat vain väliaikainen apu. Tai miten sen nyt ottaa: esimerkiksi Kakuman pakolaisleiri on ollut pystyssä yli 20 vuotta ja siellä alkaa olemaan jo sellainen sukupolvi syntymässä, jolle vain pakolaisleiri on tuttu.
-”Somalialainen 26-vuotias Baring Shire käveli Somaliasta Dadaabin pakolaisleiriin Keniaan kuusi vuotta sitten. Viime vuonna hänet siirrettiin Kakuma-leiriin yhdessä miehensä ja kolmen lapsensa kanssa.
Seitsemän kuukauden ikäistä vauvaa nukuttava Shire ei osaa sanoa mistä hän unelmoi. Kaksikymmentä vuotta Somalian sisällissodan keskellä kasvaneella ja pakolaisleirillä aikuistuneella naisella ei ole kokemusta normaalista elämästä, eikä siksi osaa ajatella muunlaista elämää.
”Haluaisin selviytyä elämästä jollain muulla tavalla, mutta en tiedä miten”, Shire tyytyy sanomaan.”-
Apua tarvitaan paikan päällä. Ehdottomasti. Sillä tuo leirielämä ei ole mitään elämää. Ihminen tarvitsee ympärilleen yhteiskunnan, ei telttamajoitusta. Minä en voi tässä kohtaa olla pohtimatta, kuinka moni paikallisen auttamisen kannattaja on ehdottanut kuitenkaan kehitysavun kasvattamista? Minusta ne vaateet ovat olleet päinvastaisia: ihmiset leireille, rajat kiinni ja apu minimiin.
Enkä minä ymmärrä, miten Baring Shiren päätymisestä kasvamaan aikuiseksi Kakuma- leirillä, voidaan millään tavalla syyttää ihmisiä, jotka mahdollisesti ovat päässeet Eurooppan tai USA:an. Minä veikkaan, että Eurooppaa ja USA:a voisi suuremmalla syyllä puolestaan syyttää siitä, että Baring Shire on joutunut kasvamaan tuolla pakolaisleirillä.
Ja tällaisista asioista ei herra Beck välitä, sillä nämä asiat eivät näy numeroissa saati purkkapalloissa. On helpompi olla välittämättä, kun puhu vain purkkapalloista, ei ihmisistä. Herra Beck edustaa dehumanisoivaa laskuoppia.
Se, että maailmassa on miljardeja köyhiä tai reilut 60 miljoonaa pakolaista, ei millään tavalla vähennä velvollisuuttamme auttaa turvapaikanhakijoita. Rajojen sulkeminen sekä ihmisten leireille sullominen poistaa apua tarvitsevat silmistämme ja se taas tekee entistä helpommaksi lopettaa auttaminen kokonaan, kuten nyt Suomen hallituskin on tekemässä. Tosiasia kuitenkin on, että turvapaikanhakijoiden mollaaminen Torniossa mielenosoituksissa ei kuitenkaan lopeta sotaa Syyriassa, eikä vähennä apua kaipaavien ihmisten määrää. Minä sen sijaan kannustan meitä kaikkia niin turvapaikanhakijoiden kuin syntyperäisten suomalaisten avuntarvitsijoiden auttamiseen. Minä kannustan meitä kaikkia myös ymmärtämään, että pakolaisten valtaisaan määrään ei ole vain yhtä ratkaisua: on tehtävä monia asioita välittömästi sekä pitkällä aikavälillä.
Muutaman tuhannen köyhän saapuminen Suomeen ei paranna kaikkien maailman kolmen miljardin köyhän tilannetta. Mutta ei sen tarvitsekaan, eikä sen ole tarkoituskaan sitä tehdä. Tänne pääseminen parantaa kuitenkin tänne päässeiden elämän laatua. Nämä ihmiset ovat vain pisara meressä, mutta me voimme kuitenkin vaikuttaa edes juuri siihen pisaraan. Eikä tämä ole lainkaan huono asia. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen motiivi ei ole taistelu köyhyyttä vastaan, vaan ihmisyys. Me ylläpidämme omia arvojamme auttamalla, eikä tämä moraalinen aspekti(kaan) avaudu purkkapalloilla.
Koko videon juju on yksinkertainen: luoda illuusiota. Ja se illuusio on petollista luonteeltaan. Kyseisen videon illuusio on se, että kylmän akateemisen luennonomaisella lähestymistavalla, herra Beck kutkuttelee maahanmuuttokriitikoiden rasistisia tunteita ja pyrkii numeroin ja siihen liitetyllä visuaalisella efektillä perustelemaan, oikeuttamaan ja järkeistämään niitä tuntemuksia. Herra Beck antaa muukalaisvihamielisyydelle rationaalisen illuusion ja tätä illuusiometodia meillä Suomessa on käyttänyt jo vuosikausia herra Halla-aho jytkytellessään kohti poliittista huippua.
Kannattaa muistaa, että kokonaisuutena herra Beck pyrkii debunkkaamaan politiikkaa (=maahanmuutto on ratkaisu köyhyyteen), jota kukaan ei edes aja, mutta perusajatus videossa sopii myös maahanmuuttokriittiseen narratiiviin, joka pyrkii argumentoimaan, miten maahanmuutto nyt vaan on suoraan Saatanasta. Tämä video on siis mitä mainioin esimerkki tyypillisestä maahanmuuttokriittisestä argumentaatiosta: argumentoidaan jotain vastaan, jota ei edes ole (vain luodakseen illuusiota ja tunnelmaa).
Maailma ei ole yksinkertainen. Eikä se ainakaan purkkapalloilla avaudu.
Tarinan opetus? No, ainakin tämä:
Aamunkoitteessa merenrannalla vanhus näki nuorukaisen,
joka heitteli meritähtiä hiekalta takaisin mereen.
Nuorukainen selitti, että kuiville joutuneet meritähdet kuolisivat,
jos jäisivät aurinkoon.
"Mutta rantaahan on kilometreittäin ja meritähtiä rannalla tuhansittain" sanoi vanhus.
"Ei sinun vaivannäölläsi ole mitään merkitystä".
Nuorukainen katsoi kädessään olevaa meritähteä, nakkasi sen mereen ja sanoi:
"On tälle meritähdelle".
Tähän loppuun on mainittava, että tätä kirjoittaessani, sain ehkä elämäni tähän mennessä haastavimman toimeksiannon. Vanhempi poikani sanoi minulle: ”Avaruus on rikki. Isi, korjaa avaruus". Hieman samalta tuntuu välillä keskustelu rasismista ja loputon rasistisen propagandan sekä retoriikan avaaminen ja virheelliseksi osoittaminen. Mutta miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä.
Silti minun on pakko myöntää: en oikein tiedä, miten tuota avaruusongelmaa tulisi lähestyä, mutta minä lupaan tehdä kaikkeni. Lapsensa vuoksi sitä on valmis mihin tahansa. Minä korjaan tuon avaruuden. Minä yritän myös korjata inhan rasismin pois Suomesta, meidän luotamme. Kaikkeni lupaan tehdä, rakkaudella ja suurella sydämellä.
Jotenkin tähän loppuun juuri nyt sopii täydellisesti tämä. Kuin keskustelisi maahanmuuttokriitikon kanssa.
Fuck this.
Puhalla purkkapallo, anna sen paukahtaa rikki ja unohda bluffi.
