Minulla on vielä unelma #rasismi
-"Rajat kiinni! -kansanliike: ”Uskallamme sanoa, mitä suuri hiljainen yleisö ajattelee”
Ylen aamu-tv:ssä vierailleet Rajat kiinni! -kansanliikkeen perustajat katsovat edustavansa suomalaisten enemmistöä, toisin kuin poliitikot ja media.
Rajat kiinni! -kansanliike osoitti jälleen viikonvaihteessa mieltään, tällä kertaa naisrauhan puolesta Tampereella. Mitkä ovat liikkeen tavoitteet, siitä keskustelivat Aamu-tv:ssä Pekka Kemppainen ja Susanna Kaukinen. Video: Yle
Eri puolilla maata mielenilmauksia järjestänyt kansanliike ei usko, että EU saa pakolaiskriisiä hallintaansa. Liikkeen keskeinen tavoite on sulkea Euroopan rajat ihmisiltä, jotka eivät sen mielestä tänne kuulu.
Liikkeen perustajiin kuuluvat Pekka Kemppainen ja Susanna Kaukinen sanovat, että Suomen pitää tarvittaessa sulkea omat rajansa ja ajaa suomalaisten etua.
– EU:ssa toimitaan Merkelin hyväksi, Kaukinen sanoo.
Rajat kiinni! -kansanliikkeen mielestä olennaista on, mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä. Liike sanoo kysyneensä muun muassa vihreiltä, demareilta ja vasemmistolaisilta, kuinka paljon Suomessa pitää olla ulkomaalaisia vuonna 2050 tai 2100.
– He eivät ikinä vastaa tähän, Kaukinen sanoo.
Kansanliikkeen mielestä olennaista on, kuinka paljon maahan tulee väkeä ja kuinka moni saa jäädä tänne. Tämän vuoksi liike vaatii rajoituspykälien käyttöä. Mitään ei kuitenkaan liikkeen perustajien mielestä ole vielä tehty. Sen mielestä Suomi voisi ottaa mallia vaikkapa Kanadasta.
– Kanadassa on hyvä maahanmuuttojärjestelmä, Kaukinen sanoo.
Liikkeen edustajat uskovat, että poliitikkojen asenne on muuttunut syksyn aikana, ja liike lopulta voittaa taistelun.
– Me ei olla voittamassa sen takia, että olemme niin erinomaisia vaan koska uskallamme sanoa, mitä suuri hiljainen yleisö ajattelee, Kaukinen painottaa.
”Kannattajat tavallisia ihmisiä”
Kemppaisen ja Kaukisen mukaan liikkeen kannattajat ovat tavallista kansaa ja mukana on myös ulkomaalaisia."-
Näin kuvailee itseään 'Rajat Kiinni'- kansanliike, kun he olivat esittelemässä asiaansa ja agendaansa YLE:n aamu-TV:ssä taannoin.
"Uskallamme sanoa, mitä suuri hiljainen yleisö ajattelee"
"...katsovat edustavansa suomalaisten enemmistöä, toisin kuin poliitikot ja media."
"...Eri puolilla maata mielenilmauksia järjestänyt kansanliike ei usko, että EU saa pakolaiskriisiä hallintaansa."
"...kannattajat ovat tavallista kansaa ja mukana on myös ulkomaalaisia"
"...poliitikkojen asenne on muuttunut syksyn aikana, ja liike lopulta voittaa taistelun."
Näin ovat puhuneet kaikki poliittiset hullut läpi koko ihmiskunnan historian. He ovat enemmistö. He ovat Kansa. He ovat hiljaisten puolella. Ei mitään uutta mielipuolisen hybriksen rintamalla. He toteuttavat maailman vanhinta ideologiaa, joka on vastuussa maailman suurimmista ruumiskasoista. Heidän ideologiansa on yksinkertainen: minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä - ja jos et tätä suvaitse, kuole, suvakkihuora. Heidän ideologiansa on mustavalkoisuuden, väkivallan, ihmisten huonon kohtelun sekä uhkailun ideologiaa.
Kansanedustaja Li Andersson julkaisi eilen Facebook-sivuillaan kuvan, joka on julkaistu 'Rajat kiinni' -ryhmän TV:ssä esiintyneen johtohahmon Pekka Kemppaisen Facebook-sivuilla. Kuvassa yksi tavallinen kansalainen - eli ISIS-sotilas - roikottaa kädessään ihmisen irtonaista päätä, johon on liitetty kuva Li Anderssonin päästä:
Tämä lienee juuri sitä 'tavallisen kansan' puhetta.
Seuraavaksi YLE voisikin tehdä sellaisen pörröisen 'henkilökuvan' Kemppaisesta, joka alleviivaisi sitä, miten hän on vain huolissaan Suomen kansasta ja miten hän on ihan vaan tavallinen perheenisä, joka vain rakastaa suomalaisia ihmisiä ja haluaa suojella heitä kaikelta pahalta. Ja päänkatkomispuheet ja poliitikkojen uhkailut ovat tämän henkilökuvan luonnollisesti vain rosoista puhetta ja lyyristä performanssia ihmisille, jotka puhuvat kansan kielellä, joille oikeinkirjoitus on kommunismia ja tunne se ainoa oikea argumentti. Ja kuka kehtaisi kyseenalaistaa tunteen ja pelon? Kyllä kansa pelkää ja sen kritisoiminen on rasismia suomalaisia kohtaan!
Rajat Kiinni- ryhmässä ei ole enää kyse siitä, onko se rasismi heille keskeinen asia. Se nimittäin on aivan keskiössä nykyään kaikessa, mitä he sanovat ja tekevät. Rasismi on koko Rajat Kiinni- ryhmän ydin ja sielu, ilman sitä koko ryhmää ei edes olisi. Rasismi on heidän liimansa, joka sitoo joukon vieraaseen epäilevästi suhtautuvia ihmisiä yhteen. Rajat Kiinni- ryhmä ei enää ole edes pelkästään rasistinen, vaan se rikkoo useita lakipykäliä alkaen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta päätyen aina kunnianloukkaukseen asti. Tästä on kyse. Meidän ei tarvitse enää kysyä, kuinka paha on Rajat Kiinni-ryhmän rasismi, vaan meidän tarvitsee nykyään kysyä, miten sairaaksi se on mennyt ja miten sairaita muotoja se rasismi tuon ryhmän kollektiivisissa vihaorgioissa saa. Tuossa ryhmässä joka päivä yhä keskeisempää roolia näyttelevät tappofantasiat sekä kiihkon vihaorgiat aina, kun uutisoidaan pakolaisten / maahanmuuttajien kuolemista ja Välimerellä kaatuneitten veneidenkin äärellä oleellisin murheen kohde on, että kuolleita oli niin harmittavan vähän: 
Rasistien kanssa on vedettävä raja ja sanottava: sinun kanssasi en keskustele, minä käännän tässä kohtaa sinulle selkäni. Silti juuri tuo linkkaamieni kuvien etovuuden kuvasto on myös sitä, mistä ON puhuttava ja mikä ON tuotava esille, jotta se voidaan purkaa palasiin ja myös osoittaa tuon puheen uhrille (eli vihan kohteelle) moraalista tukea. Jos tätä tukea ei nimittäin näytetä, ihmiset eivät enää uskalla puhua ja rasistit ovat voittaneet. Se, mitä meidän oikeasti pitää tehdä näiden hulluimpien rasistien kanssa, on oikeastaan melko yksinkertaista. Lyhyen aikavälin toimenpiteitä voisivat nimittäin olla:
Ensinnäkin: lopetetaan Rajat Kiinni- lahkon kutsumista "kansanliikkeeksi." He eivät ole mikään kansanliike, vaikka he itseään sellaiseksi kutsuvat. Minäkin voin kutsua itseäni David Beckhamiksi, mutta en minä silti ole David Beckham (ikävä kyllä). Meidän ei pidä antaa heille sitä iloa, että me retorisesti nostamme heitä omaa kokoansa merkittävämmäksi.
Toiseksi: meidän tulee eristää rasistit kaikesta julkisesta keskustelusta. Jokainen, joka puhuu Rajat Kiinni- ryhmän agendalla, tulee eristää ja sanoa: "Ei kiitos, tähän minä vedän rajan". Aivan samalla tavalla kuin me emme voi sallia ja hyväksyä jihadistien vihapuhetta, meidän ei tule sallia ja hyväksyä myöskään rasistista ja ksenofobista vihapuhetta.
Kolmanneksi: Rajat Kiinni- ryhmälle ei pidä antaa yhtään julkisuutta. Ei yhtään. Ainoa sallittu julkisuus on puhua heistä ja heidän rasismistaan kriittisesti ja heidän ihmisvihan agendansa palasiksi purkaen. Tämä koskee kaikkea rasistista puhetta.
Neljänneksi: rasistiset, julkiset mielenosoitukset tulee kieltää tai ne pitää ohjata paikkoihin, joissa he eivät saa edistää rasistista agendaansa. Julkinen tila pitää rauhoittaa ihmisvihan puheelta aivan samalla tavalla kuin julkinen keskustelukin on rauhoitettu siltä. Meidän on yhteiskuntana annettava viesti: rasismi ei kuulu tänne, rasismi ei ole mikään validi kannanotto, vaan se on ihmisvihaa.
Viidenneksi: Rajat Kiinni- ryhmän edustajia saati muita selkeästi rasisteja tai muukalasvihamielisiä puhujia ei tule päästää mihinkään mediaan puhumaan ja promoamaan agendaansa, sillä se on rasismin normalisointia ja sen nostamista hyväksyttäväksi näkökulmaksi.
Kuten Sakari Timonen kirjoitti:
-"Nämä ihmiset ovat viettäneet niin paljon aikaa tuossa omassa umpiossaan, että he ovat menettäneet todellisuudentajunsa kokonaan. Sen lisäksi he tuntuvat menettäneen kaiken inhimillisyytensä ja hurraavat avoimesti ihmisten kuolemalle ja tappamis- ja raiskausfantasioille. He ovat muodostaneet kerhon, jossa kaikki eri mieltä olevat on niputettu epäihmisiksi, jotka pitää tappaa yhdessä muslimien ja muiden maahanmuuttajien kanssa."-
Meillä on olemassa ihmisiä, joiden mielestä rasistien kanssa tulee keskustella heidän agendallaan ja heidän kanssaan. Ei pidä. Sillä se on osaltaan normalisoimassa rasismia hyväksyttäväksi kannanotoksi, yhdeksi näkökulmaksi vaikeisiin asioihin.
Poliittista tukea tässä asiassa lienee vaikea saada, sillä tämän rasistisen ja väkivaltaorgiaryhmän jäseninä on esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustajia sekä Perussuomalaisten oman lehden päätoimittaja. Rasismi on jo niin vakiintunut käytäntö ja rasistinen puhe on niin normalisoitunutta, että poliitikot uusintavat ja ylläpitävät niitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaaresta lähtien jopa käyvät puhumassa noissa Rajat Kiinni- tilaisuuksissa alleviivaten hyväksyntäänsä rasismille. Kyse ei siis ole muutamasta hullusta, vaan kyse on ilmiöstä ja ihmisvihan asenteesta, joka leikkaa läpi koko yhteiskunnan.
Nuo kuvien puheet ovat arkipäivää. Rasismi on arkipäivää. Rasismi asuu hallituspuolueissa asti. Ikävä kyllä.
Euroopan maat ovat kokeilleet erilaisia strategioita vastatakseen järjestäytyneen rasismin uhkaan. Joissakin maissa muukalaisvihamieliset puolueet on eristetty. Toisaalta monilla poliittisilla puolueilla ei ylipäätään ole minkäänlaista strategiaa rasismia vastaan. Ne tuntuvat olevan varsin avuttomia ja strategiassaan reagoivia, ilman selkeää ajatusta, tapaa ja muotoa. Ja näin tuntuu olevan meillä Suomessakin.
Tätä avuttomuutta on turha ihmetellä: sen enempää eristäminen kuin aktiivinen vastarintakaan eivät nimittäin ole yksinään toimineet.
Tämä on todettu useassa eri Euroopan maassa – kuten se, ettei yksikään muiden käyttämä strategia ole takuuvarma, vaan jokaisen maan tulisi löytää se oma strategiansa. Näin tulisi tehdä Suomessakin, ennen kuin on liian myöhäistä.
Olen kirjoittanut jo aiemmin blogissani, että pitkän aikavälin rasisminvastaisen strategian elementtejä voisivat olla esimerkiksi:
· Poliittisen vastuun ottaminen. Muodostamalla rasisminvastaisia komiteoita ja liittoutumia poliitikot osoittavat olevansa huolissaan syrjinnästä ja rasismista.
· Poliittisen johtajuuden ottaminen, niin etteivät ääriainekset pääse määräämään politiikan päiväjärjestystä. Poliitikkojen on muistettava aina korostaa monimuotoisen yhteiskunnan myönteisiä piirteitä.
· Äänestäjien luottamus politiikkaan ja oikeudenmukaisuuteen on palautettava lisäämällä avoimuutta ja vähentämällä byrokratiaa.
· Puolueiden on muodostettava tasapainoinen, kontrolloitu ja ihmisoikeuksia kunnioittava näkemys maahanmuutosta.
· Poliitikoiden on otettava huomioon työväestön huoli työmarkkinoista. Työntekijät kokevat usein, etteivät pysty kilpailemaan muualta tulleen (tai muualla olevan) halvemman työvoiman kanssa.
· Rasismista ja viharikoksista on tultava rangaistus – rasismiin on suhtauduttava kuin rikollisuuteen: tuomittavaa ja ei-toivottavaa.
· Muukalaisvihamielisiä ajatuksia esittäviä poliitikkoja, ryhmiä ja järjestöjä on estettävä pääsemästä tärkeisiin asemiin. Ilman tällaista nollatoleranssia yhteiskuntaan soluttautuu väistämättä esimerkiksi islamofobisia aatteita.
· Medialla on avainrooli muukalaisvihamielisen agendan paljastamisessa. Toimittajia tulee kannustaa tutkivaan journalismiin, kuten muualla Euroopassa on tehty. Sananvapaudesta täytyy pitää huoli – myös niiden, jotka ovat eri mieltä.
· Yksilötasolla oltava rohkea ja sanottava: rasismi EI kuulu meidän arvoihimme.
· Vähemmistö- ja etnisiä ryhmiä ei saa eristää, jotta ne eivät 'vieraannu' ja radikalisoidu - ja ruoki rasistista politiikkaa.
· Yhteiskunnan ei tule keskittyä vain ylläpitämään ja suojelemaan kapeaa joukkoa kansallisia tapoja ja traditioita, sillä kaikki eivät niitä kuitenkaan jaa, jotenka osa kansasta on joka tapauksessa 'vieraannutettu'. Tärkeintä ovat ihmisarvo ja teot – ei uskonto, eivät yksittäiset tavat, ei tapa harrastaa seksiä. Tämä koskee kaikkia ihonväristä, aatteesta tai uskonnosta riippumatta.
· Tunnistettava mahdolliset radikalisoitumisen juurisyyt: pitää löytää se ydinmekanismi ihmisessä itsessään sekä yhteiskunnassa. (Koraani saati isänmaallisuus EIVÄT nimittäin ole juurisyitä).
Juuri nyt tuntuu silti siltä, että ainoa tapa yhteiskunnassamme havaittavan rasismin suhteen lienee meidän hyvien ihmisten ääni. Meidän pitää nousta ja sanoa, että me emme hyväksy. Jälleen kerran. Ehkä meidän pitäisi jälleen kerran sanoa, että 'meillä on unelma'. Jotta se unelma ei katoaisi. Jotta me näyttäisimme, että rasismi ei meitä voita ja tuhoa Suomen merkittävimpiä vetovoimatekijöitä: rauhaa, elämän mahdollisuuksia, tasa-arvoa sekä tasavertaista kohtelua ihmisten kesken.
Ja kun minä puhun hyvistä ihmisistä, minä puhun niistä, jotka hiljaisuudellaan ovat edesauttaneet pahuutta aikaisemminkin. Siksi kliseinen Martin Luther King- muistutus sopii juuri tähän kohtaan:
”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.”
Minusta me olemme äänemme velkaa niille, jotka saavat sylkeä kasvoilleen. Minusta me olemme tämän velkaa heille, joita kutsutaan kouluisamme kakan värisiksi.
Minulla on vielä unelma.
