Perussuomalaista pseudoanalyysia - jotta totuus unohtuisi #Denialismi
Marko Hamilo on kirjoittanut Perussuomalaisten omaan julkaisuun artikkelin.
Kirjoitus on otsikoitu jykevästi: ”Jotta totuus unohtuisi – denialisti kiistää yhteyden islamin ja väkivallan välillä”. Totuus on vahva sana, eikö vain?
Ja kirjoitus on osoitus siitä, miten totuus on liian vahva sana myös itse kirjoittajalle:
-”Denialistisen argumentoinnin erottaa oikeasta kriittisyydestä ja epäilystä helpoimmin, jos tuntee tieteellisen päättelyn yleiset periaatteet. Syyn ja seurauksen yhteyden osoittaminen edellyttää yleensä kahta asiaa. Pitää ensinnäkin näyttää, että syyllä ja seurauksella on tilastollinen yhteys eli korrelaatio, joka ei selity esimerkiksi jollakin kolmannella syyllä.
Toisekseen olisi esitettävä uskottava mekanismi, jolla syy väitetyn seurauksen aiheuttaa. Tiedämme, että tupakoijat kuolevat huomattavasti muita useammin keuhkosyöpään. Tiedämme myös mekanismin, jolla tupakan karsinogeeniset yhdisteet saavat keuhkojen soluissa syövän syntymään.”-
Ja sitten toisaalta herra Hamilo sanoo näin:
-”Entäpä mekanismi? Mikä voisi selittää, miksi juuri Afrikasta ja Lähi-idästä eli muslimimaista saapuneet nuoret miehet raiskaavat?
Tätä mustaa laatikkoa ei tarvitse avata sen enempää syy-yhteyden todistamiseksi. Vaikka koraani ei suoranaisesti kehota naisten raiskaamiseen, on kenelle tahansa selvää, että potentiaalisia mekanismeja on olemassa. Naisen asema islamissa on miehelle alisteinen, ja vielä heikompi status on vääräuskoisella naisella, eritoten jos hän ei pukeudu koraanin edellyttämällä tavalla.
Tilastollinen yhteys on siis hyvin voimakas, se toistuu tutkimuksesta toiseen ja eri maissa suurin piirtein samanlaisena, sitä ei voi selittää tunnetuilla seksirikollisuutta selittävillä muuttujilla ja sille voidaan esittää uskottava mekanismi. Tutkimusnäytön perusteella oli mahdollista ennustaa, että maahanmuuttajien raiskausrikokset tulisivat yleistymään syksyn pakolaistulvan myötä. Niinhän juuri tapahtuikin.”-
Herra Hamilo kirjoittaa 'totuudesta‘ vain unohtaakseen sen heti itse. Minusta herra Hamilo on denialisti, jonka hän itse kirjoituksellaan perustelee. Herra Hamilo oikein alleviivaa omaa denialismiaan ensin kertomalla, miten ’mekanismi’ pitäisi avata sen pitäisi olla uskottava, mutta itselleen hän sallii sanoa, miten ’tätä mustaa laatikkoa ei tarvitse avata’. Ts. mekanismia ei tarvitsekaan avata, kun kyse on perusteluista islamin osoittamisesta syylliseksi raiskauksiin.
On myös melko banaalia argumentoida sanomalla, että rikokset tulevat lisääntymään pakolaistulvan myötä. Sillä voi myös sanoa, että rikokset kasvavat, kun on ihmisiä. Eli jos me kieltäisimme ihmisiä lisääntymästä, rikosten absoluuttiset määrät pienenisivät, eikö vain? Rikollisuuden syynä on siis holtiton syntyvyyspolitiikka, joka sallii lisääntymisen! Oikeasti: ei tarvitse olla nero ymmärtääkseen, että enemmän ihmisiä tarkoittaa enemmän rikoksia.
Mutta meidän tulee myös katsoa tekijöiden absoluuttista määrää, kun puhumme rikollisuudesta ja tehtävistä yleistyksistä. Tekijöiden lukumäärään liittyen suora lainaus:
-"Jos tarkastelu rajataan niin, että yksi henkilö voi esiintyä vuoden aikana vain kerran rikoksen tekijänä törkeimmän rikoksensa mukaan, raiskausrikoksesta epäiltyjen määrä on vuodesta 2006 vuoteen 2013 kasvanut 289 henkilöstä 473 henkilöön."- (OPTULA)
Tilastokeskuksen datassa (800) on laskettu karkeasti yksittäisten tapausten määrä ja tekijöiden kansalaisuudet. Eli jos sama henkilö on esim. syyllistynyt kahteen raiskaukseen, ne kummatkin näkyvät tuossa Tilastokeskuksen datassa, mutta tuossa OPTULA:n lukemassa yksi tekijä näkyy vain kerran. Tilastoissa esiintyvät siis sekä kaikista rikoksista epäillyt (800) että sellaiset henkilöt, jotka on tilastoitu epäillyksi vuoden aikana vain kerran ja silloin törkeimmän rikoksen mukaan (473). Kun siis raiskauksesta epäiltyjen bruttoluku oli 800 ja nettoluku 473, se tarkoittaa, että raiskauksista epäillyt oli epäiltyinä keskimäärin 1,7 kertaa vuodessa.
Eli yksittäisiä tekijöitä (raiskaajia) vuonna 2013 oli esimerkiksi 473, ei 800, ei 975. Ja ulkomaalaistaustaisin tästä luvusta (473) on pyöreästi neljännes. Ja siitä neljänneksestä puolestaan jako eri populaatioiden suhteen menee seuraavasti:
-"Seksuaalirikoksista epäillyistä ulkomaalaisista 24 prosenttia oli kotoisin Aasiasta, 19 prosenttia Afrikasta, 15 prosenttia Virosta ja kahdeksan prosenttia Romaniasta. Aasialaisista epäillyistä 53 prosenttia oli irakilaisia, 21 prosenttia iranilaisia ja 11 prosenttia afganistanilaisia, muista Aasian maista oli vain yksittäisiä epäiltyjä. Afrikkalaisista epäillyistä 18 prosenttia oli kotoisin Nigeriasta ja 18 prosenttia Somaliasta, algerialaisia epäillyistä oli 12 prosenttia, marokkolaisia seitsemän prosenttia, libyalaisia kuusi prosenttia ja ghanalaisia kuusi prosenttia."- (OPTULA)
Nuo prosentit on laskettu aikaväliltä 2009-2012. Hieman kärjistäen: kun ulkomaalaistaustaisia raiskaajia on kaikista raiskaajista sellaiset 25%, on helppo laskea esimerkiksi, että afrikkalaistaustaisia raiskaajia Suomessa on vuosittain vajaa 20 ja tuosta lukemasta esimerkiksi somaleja on tuo vajaa 20%.
Nuo määrät ovat yksittäiselle etnisyydelle niin pieniä, että esimerkiksi suhdelukuja populaatioon verrattuna ei ole kovinkaan mielekästä laskea samalla ajattelen saati aukottomasti todistavan niiden avaavaan koko populaation luonnetta. Sillä missä kohtaa suhdeluku muuttuu koko populaatiota määritteleväksi tekijäksi? Missä menee se raja, jolloin suhdeluku muuttuu oikeasti merkittäväksi? Jos ja kun työtön suomalainen surmaa sellaiset 50- kertaa useammin kuin yrittäjä, niin selittääkö työttömyys ihmisen halua surmata kanssaihminen?
Toisaalta, herra Hamilo kirjoittaa ihan oikein:
-”Pelkästään korrelaatio kahden ilmiön välillä ei riitä todisteeksi niiden välisestä syy-yhteydestä.
Klassisen esimerkin mukaan jäätelön syönti on yhteydessä hukkumiseen, mutta jäätelön syönti ei tietenkään aiheuta hukkumisia. Ihmiset vain syövät paljon jäätelöä kun on lämmin, jolloin he myös usein uivat tai veneilevät, ja hukkuvat.”-
Hän toki unohtaa oman kirjoituksensa teesit islamin kohdalla. Hänen pohdintansa ydin nimittäin on sanoa, että suhdelukujen suuruuksien ero on selitys syy- yhteydestä. Ja nuo erot ovat toki totta ja nuo erot ovat tilastollisesti sinällään merkittäviä ja siten uskottavia.
Mutta tilastollinen merkitsevyyskään ei tarkoita muuta kuin tilastollista merkitsevyyttä, ei kausaliteettia. Tilastollinen merkitsevyys tarkoittaa, että tutkitun ominaisuuden tai populaation ero on todellinen, ei mitään muuta. Miksi se havaittu ero on olemassa tai mikä aiheuttaa tutkitun ominaisuuden, tuo tilastollinen merkitsevyys ei anna selitystä.
Rautalankaa: jos punnitsen minut ja vaimoni joka päivä seuraavan vuoden ajan ja teen tilastollisen analyysin, niin ero tulee olemaan tilastollisesti merkittävä. Ts. ero on todellinen. Mutta eron syistä ei tuo analyysi kerro yhtään mitään. Mutta herra Hamilo yrittää väittää, että suhdeluvut todistavat kausaliteetin. No, eivät todista, vaan edelleen se mekanismi pitäisi avata (josta hän itsensä vapauttaa):
-”Sananvapausjärjestö Suomen Penin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että “väkivaltainen radikalismi versoo halventamisesta ja syrjinnästä”. Esimerkit ovat historiallisia, mutta niiden tarkoitus on selvästikin osoittaa, että samat lainalaisuudet pätevät nytkin islamistiseen terroriin.
Yhteiskuntatieteilijät ovat kuitenkin keränneet suuria määriä dataa terroristien sosioekonomisesta taustasta, eikä teoria köyhyydestä ja koulutuksen puutteesta yksinkertaisesti pidä paikkansa.”-
Tässä herra Hamilo syyllistyy omenan ja appelsiinin vertaamiseen: ensin puhutaan ’halventamisesta ja syrjinnästä’ ja sitten Hamilo puhuukin ’köyhyydestä ja koulutuksen puutteesta’ pyrkien mitätöimään kohteena olevan väitteen. Alkuperäinen väite ei kuitenkaan edes ollut osoittaa terrorismin olevan yhteydessä ’köyhyyteen ja koulutukseen’, joka väitteenä sinällään on totta (köyhyys ja koulutuksen puute eivät selitä terrorismia).
-”Tässä tutkimuksessa myös huomioitiin ne tekijät, jotka voisivat selittää havaittua yhteyttä samaan tapaan kuin hellesää jäätelön ja hukkumisonnettomuudet. Näitä olivat väestön ikäjakauma, sukupuolijakauma, tulotaso sekä asuinkuntatyyppi.”-
Hamilo yrittää tässä vakavissaan uskotella, että sosioekonomiset tekijät selittäisivät ilmiöitä, mutta noilla muuttujilla pyritään löytämään tekijöitä, jotka voisivat olla yhdistäviä tekijöitä, eivät selittäviä. Vai miten esimerkiksi tulotaso selittäisi rikollisuuden? Mikä mekanismi muuttaa tulotason vaikka raiskaukseksi? No, ei yhtään mikään.
Herra Hamilo myös unohtaa kertoa, miten käytännössä kaikki ’etnisyydet’ syyllistyvät suomalaisia enemmän raiskauksiin:
Tästä kuvaajasta näkee kaksi hyvin, hyvin oleellista asiaa:
· Kaikki ’etnisyydet’ syyllistyvät raiskauksiin suomalaisiin verrattuna vähintään saman verran / enemmän. (Suomenruotsalainen eroavaisuus ei ole tilastollisesti merkittävä) OPTULA.
· Sosiodemografisilla tekijöillä on merkitystä/vaikutusta, mutta eivät auta selittämään kaikkia eroja.
Jostain syystä muslimien raiskausrikollisuus on nähty äärimmäisen pahana ja muiden raiskausrikollisuutta ei samalla pieteetillä ole tuomittu ja julkisesti ruodittu. Erityisen paljon raiskausrikollisuudesta on syytetty somaleja, joita raiskaajina per vuosi on kuitenkin alle 10 kpl vuodessa ja kaikkina vuosina 2000- luvulla somalitaustaiset eivät ole syyllistyneet yhteenkään raiskaukseen.
Sosiodemografisten muuttujien ’selittymättömyys’ ei sinällään ole mikään yllätys. Tämä ihan siksi, että ne ovat tekijöitä, jotka eivät ihmistä ja ihmisen toimintaa sinällään määritä tai sanele. Kun puhutaan sosiodemografisista muuttujista, niin niiden ei ole tarkoituskaan kertoa syyseurauksia, vaan tarkoitus on analysoida, josko jonkin muuttuja painottuminen auttaisi ymmärtämään, mihin suuntaan ongelmanratkaisua tulee ohjata. Se ei nimittäin liene kenellekään yllätys, että esimerkiksi ’sijainti’ tai ’pankkitilin saldo’ eivät ohjaa ihmisen käytöstä siihen suuntaan, että esimerkiksi raiskaa.
Lisäksi herra Hamilonkin pohjamateriaalina käyttämän OPTULA:n "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä"-tutkimuksessa ei ole vakioitu koulutustasoa eikä terveyttä, jotka kriminologisessa perustutkimuksessa yleensä ovat merkittävimpiä rikollisuutta selittäviä taustatekijöitä. Nuorista maahanmuuttajataustaisista ei ole kerätty tietoja heidän perheidensä sosioekonomisesta asemasta tai vanhempien tulotasosta, joten itse vakiointi on jäänyt varsin puutteelliseksi ja siksikin on oikeasti ymmärrettävää, miksi nuo tutkimuksen muuttujat eivät auttaneet selittämään eroja eri muuttujien välille tuon paremmin.
Sosiodemografisten muuttujien ’selitysarvon’ riittämättömyyden painotus julkisessa keskustelussa peittävät tämän asian kokonaan ja luovat tilanteen, jossa puuttuvaksi tekijäksi voidaan määritellä periaatteessa aivan mitä tahansa, esimerkiksi ’kulttuurin’ sinällään tai uskonnon (juuri, kuten Hamilokin tekee).
Miettikääpä tuota herra Hamilon ja muiden maahanmuuttokriitikoiden logiikkaa siinä kohdassa, kun Kamerun on seksuaalirikostilastoissa suhdeluvulla 90. Oikeasti tekijöitä on yksi ja tekoja 30, niin sekö todistaa kamerunilaisen kulttuurin herkistävän seksuaalirikoksiin 90- kertaisesti verrattuna meihin suomalaisiin? No, ei todista. Sillä tekijöitä oli kuitenkin vain 1 kpl, eikä se voi selittää koko populaation luonnetta. Vai oliko taustalla uskonto? Ihonväri? Kulttuuri? Geenit? Päiväntasaajan läheisyys? Ja NE kaikki ovat juuri 'tuollaisia'? Rajat kiinni, ne vaan raiskaa ja tappaa!
Jostakin syystä tämä kohta OPTULA:n raportista unohtuu maahanmuuttokriittisiltä tilastorotuopin kannattajilta sujuvasti, vaikka ne suhdeluvut kyllä samasta raportista kelpaavat:
-”…kulttuurisiin rikollisuuden selitysmalleihin liittyy aina suuria ongelmia, keskeisimpänä niistä rikollisuuden luonne marginaalisena ilmiönä, kaikissa väestöryhmissä rikoksiin syyllistyy vain hyvin pieni osa ryhmän jäsenistä. Suoraa vaikutusta todennäköisempi on kulttuuristen tekijöiden epäsuora vaikutus, ne voivat helpottaa tai hankaloittaa siirtolaisten yleistä sopeutumista uusiin oloihin ja vaikuttaa sitä kautta myös rikollisuuteen.”- (OPTULA)
Suhdeluvuilla pelaaminen on maahanmuuttokriitikoiden suosikkipeli, sillä suhdeluvuilla saa minkä tahansa etnisen vähemmistön näyttämään ryhmänä pahemmalta kuin meidät suomalaiset. Hyvin helppoa ja hyvin rumaa.
Tämän vuoksi ei tule unohtaa sitä tosisasiaa, että rikoksiin syyllistyy vain promilleissa luettavissa oleva määrä ihmisiä ja tekojen motiivit pitää etsiä niistä yksilöistä ja heidän elämäntarinoistaan. Suhdeluvut ovat erinomainen työkalu siinä kohdassa, kun halutaan löytää ne populaatiot, joiden yksilöiden elämäntarinoista ja motiiveista kannattaa pyrkiä löytämään syitä ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Mutta kirjoituksen tekijän herra Hamilon itsensä kanssa ristiriitainen pseudoanalyysi korvaa kaikki mahdolliset sosiaalisten ja poliittisten olosuhteiden käsittelyn pelkällä muslimien leimaamisella. Muslimit on herra Hamilon tarinassa etukäteen rodullistettu heidän omaa toimintaansa ryhmään kuulumisen kautta selittävänä kehäpäätelmänä ja tässä tavassa rodullistettu ryhmäidentiteetti on keskeisin toimintaa selittävä ominaisuus. Hamilo ei tee mitään ’näyttää liittyvän’- analyysia syvällisempää analyysia ja korvaa todellisen analyysin yksinkertaisella selityksellä uskonnosta. Tässä Hamilon tarinassa vedotaan tyypilliseen rodullistavaan tapaan, että muslimilla on jokin oletettu, muuttumaton, yliajallinen luonne, joka raiskaa ja tappaa.
Olen pahoillani, mutta raiskaukset ovat käytännössä yksittäistapauksia, kuten harvaan tapahtuvat rikokset nyt vaan ovat. Niiden taustalta ei löydy mitään, yhtä selittävää tekijää. Eikä tämä vähennä millään tavalla raiskauksen kammottavuutta, vaan päinvastoin alleviivaa sen kammottavaa sattumanvaraisuutta.
Raiskauksen vähättelyä ja sen latistamista puolestaan ovat yksinkertaisten, etnisten selitysten tarjoaminen ja 'Rajat Kiinni'- demagogia, joka olettaa raiskausalttiuden olevan etnisesti määrittynyttä ja siten liimattu ihmiseen kiinni. Ja tämä selitysmalli häivyttää raiskauksen koko dynamiikan.
Yhteenvetona voisi sanoa, että herra Hamilo ei esitä mitään uskottavaa selitystä sille, miten islamin perusluonne edistäisi raiskauksia tai terrorismia. Varsinkaan, kun raiskaukset ovat kammottavan yleisiä monessa maassa, joissa ei Koraania ole juurikaan edes nähty (esim. Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka) ja toiseksi muslimiterrori ja itsemurhapommitukset ovat viimeisten kymmenien vuosien ilmiö, eivät koko islamin olemassaolon aikainen ilmiö. Itsemurhapommituksiin liittyen kannattaisikin pohtia myös niiden mekanismia kamikaze- lentäjien kontekstissa: mikä sai kamikaze- pommittajat surmaamaan itsensä? Mikä saa muslimin tappamaan itsensä, vaikka itsemurha on kielletty islamin uskon mukaan?
On myös helppo löytää yhteyksiä muslimivihapuhujien ja terrorin/raiskauksien välille: on nimittäin olemassa poliittisesti motivoituneita islamagitaattoreita, joita julistavat sotaa läntisen maailman ja islamin välille. Tämä on fakta ja tämä ’liittää’ islamin selkeästi terroriin. Mutta tämä selitys ei kelvanne herra Hamilolle sekä muille ’kriittisille ajattelijoille’, sillä tällä tavalla silloin ilmiö muuttuisikin historiasidonnaiseksi, jossakin ajassa olevaksi kulttuurin ylläpidoksi sekä eri tulkintoihin perustuvaksi poliittiseksi fanaattisuudeksi ja palautuisi vallan, politiikan ja sodan narratiiviin. Tämä selitys ei kelvanne, sillä Hamilo pyrkii löytämään uskonnon pysyvän olemuksen, joka islamin tapauksessa saastuttaa ihmisen ja altistaa väkivallalle.
Herra Hamilon tilastolliset analyysit nyt ruoditussa kirjoituksessa eivät myöskään ole muuta kuin demagogiaa ja ne ovat puhtaasti virheellistä pseudoanalyysia, jota kutsutaan myös ylitulkinnaksi ja vanhan koulukunnan mukaisesti osittain myös puhtaaksi valehteluksi. Kirjoitus toki sopii perussuomalaisten julkaisuun kuin nyrkki silmään, sillä kirjoitus heijastaa perussuomalaista todellisuuskriittistä luonnetta. Heille kun asiat ovat, miten ne koetaan. Totuus on yhtä kaukana perussuomalaisten politikoinnista kuin minun ulkonäköni on David Beckhamista. Ikävä kyllä.
Vaikuttaa siltä, että Marko Hamilon tieteellinen metodi on sukua Donald Trumpin vastaavalle:
Herra Hamilon kirjoitusta voisi analysoida pelkästään hänen omalla metodillaan: se haisee paskalle, se näyttää paskalle, se todennäköisesti on paskaa.
Melko jykevää analyysia, vai mitä?
PS. Aiheesta kannattaa erityisesti lukea tämä Heikki Kerkkäsen kirjoitus. Jos et kirjoitustani lue, niin lue edes tuo. Erinomaista luettavaa!
