Post-brexit-stressireaktio ja kansanäänestyksen luonne #Brexit

 

Englanti lähti tällä viikolla Euroopasta. Kahdesti. Ensi EU:sta ja sitten jalkapallosta, kun Islanti pudotti Englannin joukkueen EM- kisoista. Jalkapallossa Roy Hodgson teki johtopäätöksen heti ja teki ns. 'cameronit' ja jätti heti tehtävänsä. Myös EU- äänestyksen jälkeen luottoluokittajat pudottivat Iso-Britannian luottoluokitusta välittömästi ja brittituristit ovat ongelmissa, sillä punnan arvo on nitkahtanut alimmilleen yli 30:neen vuoteen.

Todellinen brexit- viikko käynnissä, voisi sanoa. Mutta sitä saa, mitä tilaa. Niin jalkapallossa kuin politiikassakin.

Jalkapallossa Englannin putoaminen kartalta ei ole niin dramaattinen asia kuin putoaminen EU:n kartalta. Koko perusbrexitistien kampanjoinnin motivoinnin pääasiallinen käyttövoima oli ihmisiä erotteleva ja aggressiivinen kansallistunne, joka nyt manifestoitui vaalituloksessa. Ja nämä brexitin todelliset kasvot näkyvät täällä. Ja täällä lisää herkkua. Ja vielä yksi maistiainen post-brexit- stressireaktiosta täällä. Brexit- todellisuudesta, hyvää päivää!

Noista linkeistähän avautuu vain maailma, jossa EU- politiikan kurjistamat vain käyvät ymmärrettävää dialogia kertoakseen, miten luokkasota pakottaa heidät tekemään rasistisia tekoja, eikö vain? Ja kyllä se rakenteellinenkin rasismi nyt varmasti manifestoituu perusbrexitiläisen sanoissa. Ei olisi rasismia muuten nyt ollut, mutta nyt on kurjuus ja paha rakenne ja ilkeä EU! Pitää ymmärtää! Ei brexitistien äänestyksessä tietenkään ollut kyse nationalismista ja rasismista, vaan kurjuudesta, köyhyydestä ja kapinasta eliittiä vastaan! Näinhän meille tuputetaan niin isänmaallisten perusbrexitistien leiristä kuin vasemmiston Brexit Only- leiristä, joka jaksaa ylläpitää luokkasotanarratiivia (ja populistit kiittävät).

Kun rasisti sanoo muslimin tekevän asioita uskonsa pakottamana, niin naiivi kurjistamisen Brexit Only- narratiivi sanoo EU:n kurjistamisen ja rakenteiden pakottavan ihmisen rasismiin. Ja äärioikeisto kiittää, sillä tämä kurjistamisen tarina on rasistille hänen vihansa oikeutus. Ihminenhän on tässä tarinassa vain surkea ajopuu ja rakenteet olemassa itsenäisinä, kurjuudesta laukeavina mekanismeina, eivätkä ne tietenkään heijasta ihmisen arvostelmia millään tavalla. Eivät tietenkään, sillä ihminen on syntynyt tänne valmiisiin kulisseihin, joita eliitti hallinnoi ja joiden sisältö on ohjelmoitu ihmisen tahdoksi. Ja brexit oli tahtovan ihmisen kapinaa oman, vapaan tahdon puolesta.

Upea meininki, sanoisin. Ihan helvetin hienoa. Ei ihme, että oikeistopopulismi jyllää ja rasismi voi hyvin. Sen poliittinen vastapoolikin on nimittäin ihmiskuvaltaan juuri kuvaamani kaltaisesti vastapuolensa lailla banaali ja agendansa sokeuttama.

 Harmi vaan, että tosiasiat eivät tue kumpaakaan näistä tarinoista:

-"Now some pundits are suggesting that the real lesson of Brexit is that ordinary Britons are bearing an unacceptable economic cost from immigration, and that elites should heed that lesson and think about restricting immigration to other Western countries to prevent a similar populist backlash.

There’s just one problem: This narrative isn’t actually true. Data shows that Britain wasn’t suffering harmful economic effects from too many new migrants.

What Britain was suffering from too much of, however, was xenophobia — fear and hatred of immigrants. Bigotry on the basis of national origin. That’s not something you give into and close the borders. It’s something you fight."-

Ei asioita kannata liikaa monimutkaistaakaan, varsinkaan, jos tosiasiat eivät tue monimutkaistamista. Jos 6% äänesti puhtaasti taloudellisten seikkojen vuoksi, niin kyllä epäsuhta on huomattava, jos haluaisi uskoa esim. pelkän kurjistumisen narratiiviin. 

-"Nearly half (49%) of leave voters said the biggest single reason for wanting to leave the EU was “the principle that decisions about the UK should be taken in the UK”. One third (33%) said the main reason was that leaving “offered the best chance for the UK to regain control over immigration and its own borders.”

Just over one in eight (13%) said remaining would mean having no choice “about how the EU expanded its membership or its powers in the years ahead.” Only just over one in twenty (6%) said their main reason was that “when it comes to trade and the economy, the UK would benefit more from being outside the EU than from being part of it.”"-

Ei kannata silti unohtaa, että esimerkiksi kampanjoinnissa puhuttiin teemoilla 'maahanmuuttaja vie työt' ja 'maahanmuuttajat pilaavat tämän maan: otetaan se takaisin'. Motiivit ovat siis voineet mennä ristiinkin ja sekoittua. Mutta kun kategoria 'trade & economy' piti sisällään kysymyksen EU:ssa olemisesta tai siitä poistumisesta, niin tämä paljastanee sen, että kahteen korkeimpaan kategoriaan eivät talousasiat ole sotkeentuneet ehkä lainkaan, vaan edustavat enemmän sitä, mitä ne sanovatkin edustavansa: vain halua kontrolloida rajojaan maahanmuutolta ja päätt ää asioista itse (jotka kampanjoinnin ja julkisen keskustelun mukaan myös liittyivät maahanmuuttoon). Tästä on kyse, lyhyesti ja yksinkertaisesti:

-"Quite simply, the English want England to stay relatively English, and voting Leave was the instrument they were given"-

Minusta on siis täysin oikeutettua sanoa, että brexitin taustalla ovat ensisijaisesti ksenofobia sekä ahdas nationalismi, jota maustettiin EU- kurjuudella (kun kyse oli kuitenkin EU- vaalista). Kun vasemmisto tarjoaa rasismin selityksinä miltei aina rakenteita ja ihmisen kurjuutta, kiittää oikeistopopulismi ja sanoo rasisminsa olevan periaatteessa oikeutettua, sillä valkoisen heteron isänmaa on niin uhattuna ja valkoista heteroa pelottaa ja kurjuushan oikeuttaa rasism...eiku 'isänmaan puolustamisen', eikö vain? Että kiitos vain, vasemmisto. Vasemmiston narratiivissa rasismi on ulkoistettu ihmisen itsensä ulkopuolelle ja se vaanii rakenteissa ja se syntyy yhtäkkiä kuin tyhjästä taloudellisen taantuman vuoksi. Eikä tässä luonnollisesti ole mitään järkeä.

Surullisinta on, että eurooppalainen vasemmisto saa kantaa osavastuun äärioikeiston noususta, sillä kurjistumista vastustavassa EU- kritiikissään he ovat antaneet luokkatarinoillaan legitimiteettia populistien puheille Kansan Tahdosta, mutta varsinaiseksi tarinaksi ovat tarjonneet työläisromantiikkaa ja agit proppia, kun oikeisto puolestaan tarjoaa paremmin tarttuvaa pelkoa sekä uhkakuvia monikulttuurisuudesta, idästä tulevasta halvan työväen invaasiosta sekä islamin peikosta.

Mutta ei brexitistien voitossa kyse todellakaan ole luokkatarinasta ja sodasta globaalia maailma vastaan, johon taantunut vasemmisto edelleen tuppaa tunkemaan lähes minkä tahansa yhteiskunnallisen ilmiön. Brexitissä oli kyse nationalismin voitosta. Brexitissä ei ollut kyse kurjuuden torjunnasta saati taloudellisen eriarvoisuuden noususta. Kun brexitiä äänestettiin hyvinkin runsaasti kaikissa kansanryhmissä köyhistä rikkaisiin koulutetuista kouluttamattomiin ja kun nuoret äänestivät 70%:n lukemalla jäämisen puolesta ja kun merkittävimmät syyt äänestä brexitiä eivät olleet taloudelliset syyt, vaan maahanmuutto sekä 'rajat kiinni', on helppo ymmärtää, miten nationalismin haamu on noussut Britanniassa osaksi 2000- luvun poliittista kenttää.

En haluaisi jankuttaa, mutta jos haluttaisiin kritisoida esim. taloudellisia riskejä, niin ei silloin tarvitsisi puhua loisivista puolalaisista saati islamin invaasiosta. Lisäksi EU:n aiheuttama kurjistaminen EI kyselytutkimuksien mukaan noussut merkittäväksi syyksi äänestää, mutta maahanmuutto ja 'rajat kiinni'- nationalismi nousivat. Ja edelleen: vain 6% äänesti taloudellisista syistä. Tämä alleviivaa maahanmuuton ja ksenofobian ensisijaisuutta. Toistan itseäni: tutkimusten mukaan kaksi suurinta syytä äänestää brexitiä olivat maahanmuutto sekä itsenäisyys. Lisäksi Englannin työttömyys ei ole pahalla tasolla, sielläkin hyvinvointi on kasvanut ja ihmisiä kurjistavat päätökset ovat ihan itse tehtyjä - kuten meillä Suomessakin - eivätkä ne ole EU:n aikaansaannoksia. Ja syntipukiksi nostettiin maahanmuutto. Ja tässä on oleellinen huomio: jos maahanmuutto EI olisi oleellinen asia, ei se toimisi kanavana virheelliselle propagandalle. Kun itse talous oli vain 6%:n merkittävin syy äänestää brexitin puolesta, niin ksenofobinen ja 'isäm maallinen' tarina ja perustelu saavat kyllä vipuvartta. Niin kauan kuin rasismia selitetään kurjuudella ja selitetään, miten kurjistunut ihminen altistuu rasismille, viedään huomiota pois yksilöstä ja yksilön vastuusta, me emme ikinä saa kitkettyä rasismia.

Lisäksi on huomattava, että brexitin puolesta äänestäneissä ei oikeastaan näy mitään 'luokkajakoa', vaan sen puolesta äänestettiin hyvin korkealla prosentilla jokaisessa yhteiskunnallisessa 'luokassa'. Kun ylin 'luokka' äänesti 43%:sti brexitin puolesta ja alemmat vastaavat äänestivät 64%:sti, niin nuo kummatkin lukemat ovat niin pieniä, että niiden perusteella ei voi sanoa minkään kategorian olevan yksiselitteiden homogeeninen ollakseen 'luokka'. Jos nuo lukemat olisivat olleet 80/20, voisi puhua niin homogeenisesta ryhmästä, että voisi puhua selkeästä luokasta. Tätä tukee sekin, että alle 30- vuotiailla prosenttijako oli 70/30 eli siinä ryhmässä homogeenisuus oli suurempi ja ei liene syytä olettaa, että tuossa kategoriassa 'ylempi luokka' olisi äänestänyt jostain syystä paremmalla motivaatiolla kuin brexit- vastinkappaleensa. Jos 'luokka' olisi ratkaiseva tekijä, pitäisi kategorioiden sisäiset erot olla samankaltaiset. Lisäksi talous ei ollut tärkein tekijä, miksi äänestettiin, vaan niitä olivat hieman kärjistäen maahanmuutto sekä 'isäm maallisuus'. Tämä brexit ei edelleenkään mene tuohon kurjistumisen saati luokkakapinan narratiiviin.

Yleisemmin minä väitän edelleen, että eurooppalainen yhteistyö ja kansainvälisyys ovat edelleen ja tulevaisuudessa nationalismia parempi idea. Minä kirjoitin jo aiemmin:

-"Brexitin vuoksi Saksan ja Ranskan vaikutusvalta Euroopassa kasvavat ja siksi Ranskassa tulemme näkemään Le Penin ja muiden nationalistien avaavan rasistisen Pandoran lippaansa välittömästi. Olen myös täysin varma siitä, että rasistiset, oikeistopopulistiset, isänmaallisuuskiimaiset mölyliikkeet saavat energiaa kaivautua koloistaan muuallakin, myös Suomessa. Ja se möly tulee olemaan huumaavaa ja rumaa. 

Tämän hajottavan nationalismin haamun vuoksi EU:n on oikeasti terästäydyttävä ja EU:n on otettava EU takaisin itselleen ja alettava ohjata sitä selkeästi ja johdonmukaisesti sekä suunnassaan pysyen.

EU on ollut liian monessa asiassa poukkoileva, eikä se ole kyennyt tekemään päätöksiä, joiden varaan tulevaisuutta rakentaa. On olemassa isoja asioita, joiden suhteen tarvitaan selkeyttä: pakolaiskriisi ja sen juurisyyt, TTIP, ilmastopolitiikka, Kreikka, talouskriisi ja vielä Venäjän toiminta Ukrainassa. Nämä kaikki ovat EU:n tasolla tilassa, joita ei ole selkeästi hoidettu saati edistetty. On 100%:n varmaa, että mikäli EU ei hoida noita asioita avoimesti, demokraattisesti ja yhdessä, EU:n päätöksenteko murenee lopullisesti ja koko EU:lta katoaa tarkoitus ja koko EU hajoaa."-

Ja minä toivon, että me suomalaiset ymmärrämme, ettei se ole EU:n vika, miten Suomessa ei synny innovaatioita ja että täällä on ollut huonoja johtajia. Tämä on meidän oma vikamme.

Ja minä toivon, että vasemmisto lopettaa rasismin legitimoinnin. Puhukaa luokkaeroista, puhukaa kurjistumisesta, ne ovat ihan oikeita aiheita, mutta älkää selittäkö ja oikeuttako rasismiä näillä, sillä ne eivät rasismia aiheuta: kausaliteettia ei ole, vaikka korrelaatio olisikin. Se lopullinen syy löytyy ihmisestä itsestään, moraalista ja arvoista. Ei rasismi vaadi saati edellytä luokkaeroa. Rasismin arkipäiväistyminen vaatii ihmisiä erottelevaa politiikkaa, joka tekee luontaisesta vieraan pelosta hyväksyttävää ja oikeutettua.

Ja kyllä minuakin alkaa hieman pelottamaan:

-"I’m just frightened. I’m frightened that those who wanted "their" country back will get their wish, and it will turn out to be a hostile, inhospitable place for immigrants, ethnic minorities, queer people – everyone and anyone who wasn’t included when Farage proclaimed victory for "ordinary, decent people" this morning in front of a posse formed entirely of angry-looking, whey-faced blokes in suits.

But the thing is – I want my country back too."-

Minä haluaisin, että meidän ei ikinä tarvitsisi vaatia Suomea takaisin.

Siksi: pidetään Suomi omanamme, pidetään itsemme ihmisinä, eikä anneta ihmisiä luokittelevan ja vuohiksi ja lampaiksi rajaavan nationalismin hulluuden pilata Suomea. Ikinä.

 

 

NOTE! Kirjoitusta päivitetty hieman kieliasultaan ja argumentoinnin selkeydeltä. Loppuun vielä erinomainen artikkeli aiheesta:

 -"This melancholic grasping for our former glory has not served our politics well and is a key to understanding how this happened. In the absence of any substantive argument about how “taking back control” might look in the 21st century, we got men like Farage and Johnson waving flags and pounding their chests.

The route map out of this sorry situation will not be achieved by reversing the results of an election (even if that were desirable) or renegotiating a deal with the EU (even if that were possible). It will come through some broader reimagining of Britain that pays more attention to work, fairness, community and equality, than to flag, nation, anthem and culture. For the last 15 years, governments and the press have stoked fears about whether British culture could withstand the integration of Muslims – of whom 70% voted for remain – when they should have been worried about how to integrate the white working class into the British economy."-