Rasismi ei vaadi valtaa
-"Toisin sanoen, rasisti ei voi olla, jollei omaa valtaa alistaa."-
Tässä tiivistyy niin paljon sitä, miksi rasismiin liittyvä keskustelu menee pieleen. Rasismi ei vaadi valta-asemaa, vaan rasismi voi olla myös pyrkimystä luoda se valta-asema suhteessa yksilöön, populaation sisällä tai sitten yhteiskunnassa.
Rasismi ei siis vaadi valtaa alistaa, mutta rasismia on helpompi ylläpitää, kun on valtaa alistaa.
-"Siitä on lyhyt matka ajatukseen, että myös valkoisiin voisi kohdistua rasismia ja että rodullistetut voisivat sitä meihin kohdistaa. Silloin ohitetaan rasismin historia ja siihen liittyvät valtarakenteet."-
Kussakin ajassa sekä yhteiskunnassa ovat omat muotonsa rasismille. Se ei vaadi rasismin historian purkamista joka hetki, vaan se voi olla paljaimmillaan etnisyyteen perustuvaa eriarvoistamista ja valta-asemaan pyrkimistä. Jos rotuoppiin hurahtanut kiinalainen löisi minua pesäpallomailalla päähän vain siksi, että olen alempiarvoista 'saastaa', olisi absurdia sanoa, miten kyse ei ollut 'aidosta rasismista', sillä historia, valtarakenne ja vähemmistö.
On siis täysin absurdia sanoa, että 'valkoiseen' ei voisi esimerkiksi Suomessa kohdistua rasismia. Yhtä absurdia on sanoa, että Suomessa rasismi on muslimien tai tummaihoisten ongelma. Se on erityisesti meidän valkoisten ongelma, sillä me sitä ylläpidämme. On myös täysin absurdia sanoa, miten muslimin tai afrikkalaisen tulee assimiloitua Suomeen ollakseen hyvä kansalainen. Ei tarvitse. Sillä tuo vaade on sama kuin sanoisi: ”Olet tervetullut. Kunhan muutut valkoiseksi”. Tässä on kyse valta-asemasta ja sen määrittelystä, mikä on suotavaa ja hyväksyttävää. Eivät he tarvitse integraatiota tai assimilaatiota, vaan he tarvitsevat sen, mikä meillä kaikilla valkoisillakin täällä Suomessa on: oikeus olla oma itsensä, oikeus elää omaa elämäänsä, oikeus ihmisarvoihin, oikeus olla samalla tasolla.
Rasismi ilmenee monella tavalla. Rasismi ei ole vain yksilön halveksuntaa vierasta kohtaan tai erilaisuuden arvottamista etnisin perustein ollen sarja yksittäisiä väkivallan ja vihan tekoja, vaan rasismi on myös kokonainen järjestelmä, jota ylläpidetään rakenteissa, käytänteissä, asenteissa, kuvastoissa sekä kunniattomassa kulttuurisessa varastamisessa. Kun me haluamme taistella rasismia vastaan, meidän on siis avattava tämä koko rasismin kirjo, järjestelmä, identifioitava sen eri muodot ja purkaa ne lopullisesti.
On silti oleellista ymmärtää, miten rasismia ylläpitävät ja uusintavat järjestelmät, hierarkiat tai rakenteet eivät ole syntyneet tyhjästä. Ne syntyivät tarpeesta naulata kiinni todellisuus sellaiseksi, miksi valta sen hahmotti. Järjestelmä tai valtarakenne ovat siis tuon rasistisen asenteen manifestaatiota jo itsessään, eivät mitään irrallisia itseään ilman ihmisiä ylläpitäviä entiteettejä, jotka taustalla vaikuttavat synnyttäen rasistisia ajatuksia valtaväestön päähän: ne ovat yksi sama asia, sillä rakenne on syntynyt tarpeesta betonoida status quo pysyväksi, joka suojelee valtaa ja joka oikeuttaa, uusintaa sekä ylläpitää rasistista ajattelua. Kysymys kuuluu: kumpi oli ensin: ajatus vai rakenne? Rasismi vai järjestelmä? Kun vastaat näihin, olet ytimessä. Ihmisen valinnat ja asenteet heijastuvat rakenteisiin sekä järjestelmiin, ne eivät ole itse itseään luoneet ja siten muokkaamassa ihmisen mieltä.
Siksi valtarakenteidenkin rasismi on loppujen lopuksi vain rasismia sen alkuperäisessä merkityksessään, eikä siksi vaadi aina historian avaamista, vaan rasismiin johtaneiden olosuhteiden analysointia, sillä rasismi on myös historiatonta, jatkuvasti itseään uusintavaa ilmiötä. Valtarakenteiden rasismi on vain etabloitunutta rasismia, jota ylläpitävät ihmiset ja jolle ihminen tulee sokeaksi. Silti: rasismin ydin on kautta historian ollut yksi ja sama – ja on edelleen. Nimittäin pelko, viha, halu alistaa, halu määritellä kategorioita ja halu rajata ja jopa halua mitata kalloja.
Linkatussa kirjoituksessa sanotaan myös: "Ne (huutelu tai muu näkyvä) kuitenkin ovat vain yksi rasismin ulottuvuus", mutta silti alleviivataan rakenteellista ja valta-asemaan perustuvaa rasismia (vaikka myönnetään rasismilla olevan monia muotoja). Kirjoitus on muuten mainio, sillä se avaa rakenteellista rasismia ja ilmenevän rasismin suhdetta, mutta minusta se unohtaa myös sen, mitä se myös sanoo: rasismin monimuotoisuuden, joka ei aina vaadi valta-asemaa muuttuessaan näkyväksi.
Rasismi ei siis vaadi saati edellytä valtajärjestelmää saati valtasuhteita ollakseen olemassa, vaan se on myös pyrkimystä valtaan. Rotuoppi on tästä periaatteessa hyvä esimerkki: se on alunperin syntynyt vallitsevan vallan sekä erityisesti keskiluokan pyrkimyksestä legitimoida valtansa perustuen sosiaalisiin sekä etnisiin eroihin ihmisten välillä ja jossa 'valkoinen' oli se mittatikku. Mutta tämäkin on vain yksi manifestaatio rasismista ja vieraan pelosta itsestään ja siksi pitäisi myös muistaa pohtia, mistä tulee ihmiselle tarve luoda hierarkioita ympärilleen. Minusta nähdäkseen rasismin mekanismit rasismia poistaakseen, ovat rakenteiden osoitus ja purku välttämättömiä, mutta ymmärtääkseen täysin rasismia ilmiönä, tulisi mennä vielä syvemmälle: ihmiseen asti.
Jos kaikki etnisyydet, ihmiset sekä kulttuurit olisivat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, niin ei meidän tarvitsisi olla huolissamme rasismista. Emme me silloin olisi huolissamme, kun muslimi tai afrikkalainen vaatii samoja oikeuksia ja pitäisi sitä röyhkeytenä. Se hetki, kun me loukkaannumme valtakulttuurin oikeutuksella tasavertaisuuden vaateista, me emme käy silloin vuorovaikutusta alistetussa asemassa olevan ihmisryhmän kanssa lainkaan, vaan me asetamme silloin rajat. Ja tuo on puhdasta valta-aseman suojaamiseen tähtäävää rasismia, vuorovaikutusta, jossa on vain yksi suunta. Ilman valitusoikeutta. Ja tässä on rasismin vastaisen taistelun ydin: taistella sen puolesta, että meillä kaikilla olisivat tasavertaiset oikeudet, meillä kaikilla, etnisyyteen katsomatta. Eikä tasavertaisuus tarkoita vain kaikkien oikeutta olla valkoinen.
Siksi minusta on vaarallista sanoa, että rasismia ei voi olla ilman valta-asemaa, sillä se vie huomion pois siitä, että joku sitä valtaa käyttää ja ylläpitää. Valta-aseman ensisijaistaminen alleviivaa rasismin rakenteellista ulottuvuutta unohtaen itse rasismin ja tämä rasismin typistäminen vain veisi vastuuta ihmiseltä itseltään. Ja tämän vuoksi me emme saa ulkoistaa rasismia vain valta-asemaan perustuvaksi. Rasismilla on monet kasvot. Ja me olemme itse vastuussa rasismista. Me. Ihmiset. Ihan itse.
Siksi paras ase rasismia vastaan on edelleen peili, josta näkyvät omat kasvot. Katso sinne, ihminen. Rasismin vastustaminen lähtee sinusta.
