Sananvapaus on rikki #Perussuomalaiset

15.01.2017 01:46

 

’Sananvapaus on rikki’. Näin sanovat Perussuomalaiset.

Mietitäänpä hetki sitä, mitä perussuomalaiset ovat sanoneet ja puhuneet, joiden vuoksi he nyt kertovat meille, miten sananvapaus on rikki. Kas näin sanoo persu:

”Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja”.

”Islam on vaarassa tuhota demokratian ja aiheuttaa väkivaltaa”.

“Islam alistaa häikäilemättömästi kaiken alleen”.

”Vääräuskoisia naisia ja lapsia raiskataan, moskeijoita pystytetään ja demokratia kukistetaan”.

"Islam pitää kitkeä Suomesta pois".

"Mitä vähemmän Suomessa on islamin lähettiläitä, sitä parempi. Mitä vähemmän meillä on muslimeja, sitä turvallisempaa. Nyt vain se palautusautomaatti pyörimään täyttä häkää ja eroon samalla islamista, ennen kuin on liian myöhäistä".

-"Jos menet sitä ihmettelemään, niin sinut kivitetään kuin hunnutettu nainen Bagdadin torilla, jossa kaikki läsnäolijat ovat samaa mieltä siitä että teit rikoksen”.

”Suomeen ja koko Eurooppaan rantautuu kulttuuri, uskonto ja laki jolle julmuus vääräuskoisia kohtaan on itsestäänselvyys”.

”Se alistaa häikäilemättömästi kaiken alleen. Se vaatii vaan ei suvaitse. Ei ole maltillista islamia, on vain yksi islam. On vain yksi Koraani jonka mukaan jokaisen muslimin tulee elää”.

”Vanha Eurooppamme ei pääse terrorismista niin kauan kuin suvaitsemme ja hyväksymme islamin opit. Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta tässä ajassa kaikki Euroopan terroristit ovat muslimeja."

Näin ovat sanoneet perussuomalaiset poliitikot, jotka ovat olleet viime aikoina tuomiolla rasistisista puheistaan. Näin ovat sanoneet Kiemunki, Hakkarainen sekä BB- Sebu.

’Sananvapaus on rikki’ sanovat Perussuomalaiset. Miten he oikein kehtaavat? Onhan se rikki, jos haluaa solvata, panetella ja vihata, eikä sitä sivistyneessä yhteiskunnassa katsota hyvällä.

TERRORISMI VIHAN POLTTOAINEENA

”Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja”.

Tämä on yksi maahanmuuttokriittisen keskustelun pääteemoista. Tähän väitteeseen törmää kaikkialla. Mutta miettikää hetki sitä, miten Euroopassa on vajaat 60 miljoonaa muslimia ja muslimien tekemiä terrori-iskuja on tehty viimeisen 10 vuoden aikana täällä Euroopassa 34.

34.

Miettikää hetki myös kysymystä, montako terrori-iskua on kokonaisuudessaan tehty Euroopassa samalla aikavälillä Europolin tilastojen mukaan?

3094.

Kaikki terroristit ovat muslimeita, eikö vain?

No, eivät ole. Terrorismi on Euroopassa minun elinaikanani vain pienentynyt, ei lisääntynyt:

 

Mutta tuoreimmat ja pahimmat terroriteot Euroopassa ovat islamistien tekemiä. Eikä se ole mikään yllätys, sillä merkittävin tappavaa terroria suoltava taho on sotaa käyvä ISIS, joka sodassaan pyrkii vaikuttamaan myös täällä Euroopassa. Siksi se täälläkin iskee.

Vaikuttaakseen meihin ja tehdäkseen meistä pelosta hulluja. ISIS on juuri nyt selkeästi merkittävin ihmisruumiita aiheuttavan terrorin inspiroija Euroopassa. ISIS:in tekemäksi tai innoittamaksi Euroopassa vuosina 2014-2015 arvioitiin 21 iskua, joissa kuoli 154 ihmistä. Samaan aikaan muualla maailmassa (pl. Irak ja Syyria, jossa se käy sotaa) iskuja oli sellaiset 140kpl. Noissa iskuissa on puolestaan kuollut yli 2000 ihmistä.

ISIS sotii siis usealla rintamalla ja nuo terrori-iskut tuleekin nähdä sodan kontekstissa, sillä sodastahan tässä kohtaa on kyse. ISIS:in keinovalikoima on vain erilainen kuin mihin me olemme tottuneet ja se on vain osoitus siitä, miten sotakin muuttuu ajan kuluessa. ISIS:illä on normaalin sodankäynnin lisäksi keinovalikoimassaan myös perinteiset, koulutetut terroristit sekä pelkoefektiltään meitä Eurooppalaisia ehkä eniten hämmentävät yksinäisten taistelijoiden joukko, nuo 'varttijihadistit', joita ei ole valmiina, vaan he itse ’heräävät’ haluunsa osallistua julmuuksiin ja joiden kohdalla erityisesti radikalisoitumista ehkäistäessä sosioekonomisia tekijöitä enemmän tuleekin kiinnittää huomiota ihmisen elämänkulkuun. Radikalisoitumiseen taipuvainen henkilö ei ole läheskään aina taloudellisessa marginaalissa, vaan usein aktiivinen ja kielitaitoinen henkilö, joka kohtaa odotuksiinsa nähden runsaasti lasikattoja, nöyryytyksiä sekä ulossulkemista (englanninkielisessä kirjallisuudessa puhutaan termistä 'alienation') ja kokee ”ansaitsevansa parempaa”.

Haluamme myöntää sitä tai emme, niin ympäristöllä, jossa ihminen elää, on vaikutusta siihen, miten ihminen mahdollisesti käyttäytyy. Ihonväriin saati etnisyyteen katsomatta. Jos me haluamme saada terrori-iskujen määrän vähenemään, on meidän hyväksyttävä terrorismin dynamiikka ja ymmärrettävä terrorismiin johtavan radikalisaatiota kannustavien yhteiskunnallisten sekä yksilöllisten tekijöiden luonne kokonaisuutena. Välineinä ovat propaganda ja rekrytoijien lauma, hedelmällisenä kohteena ulossuljetut yksilöt. Sota todellakin oppii uutta, viha ja turhautuminen etsivät uomansa, sota muuttaa kasvojaan ja sota kasvaa ajan myötä ja me olemme todistamassa sodan muuttumista ISIS:in ansiosta uudenlaiseksi.

Ja kun me ostamme ISIS:in tarinan heihin uskovien terroristien tavoin, he voittavat. Ikävä kyllä.

HAKKARAINEN JA YLEINEN TUNNEPUHE RETORISENA STRATEGIANA

On siis helppo sanoa, että herra Hakkaraisen (kuten kaikkien terrorin määrän lisääntymisellä ja muslimien demonisuudella pelottelevien ihmisten) puheet ovat hölynpölyä. Se on tunnepuhetta, jonka tarkoitus on hämärtää tosiasioita ja luoda nimensä mukaisesti tunnetta. Nyt se kaivattu tunne on vain pelko ja siksi keskustelun laatu on pelkoa pursuavaa kouristelua. Mutta niin niitä asioita vaan koetaan ja kaikki mielipiteet ovat yhtä arvokkaita – vai luulitteko tosiaan, että perussuomalainen puhe mielipiteiden ensisijaisuudesta on sattumaa? No, ei se ole, vaan se on harkittu strategia.

Oikeasti tuossa perussuomalaisessa tunnepuheessa on taustalla hyvin yksinkertainen retorinen strategia: se pyrkii syyllistämään kritiikin vääräksi ja rumaksi eleeksi (sillä jokaisellahan on oikeus mielipiteeseensä ja kritiikki on sille uhka) ja siten vaimentamaan sen. Tavoite on siis sanoa, että rasismia kasvattaa ja synnyttää siihen kohdistuva kritiikki ja tätä kutsutaan vainoksi, jolla luodaan kaiken maailman kiemunkien ja tynkkysten kroonistunut uhripositio, jotta ihmiset kannattaisivat alakynteen jäänyttä poliitikkoa.

Tässä logiikassa on vain yksi ongelma: se väittää rasisminvastaisen puheen syntyneen ennen rasismia, se väittää rasismin olevan vastareaktiota ’vainoon’ ja ’punavihreän klikin’ puheisiin. Väite on siis, että rasismia ei olisi ilman antirasismia. Ja tämä Suomessa ilmenevän rasistien retorinen väistöliikemölinä on tästä logiikasta loistava esimerkki. Sen sijaan, että se ikinä suostuisi keskustelemaan aidoista asioista, se kiinnittää huomionsa keskusteluun ja omaan itseensä kohdistuneeseen vastakritiikkiin. Tällä tavalla toimien ei itse aiheesta voi keskustella, vaan me joudumme kuuntelemaan aiempien esimerkkien kaltaista sananvapauspuhetta, joka perustuu vain oman oikeutensa solvata alleviivaamiseen – ja sen solvauksen kritiikin typistämisessä vihapuheeksi. Tämä keskustelun- sekä käsitteiden uudelleenmäärittely on yksi populistisen oikeiston työkalulaatikon vanhimmista ja edelleen yksi oleellisimmista työkaluista.

Ja hyvin harmillista tämä on siksi, että esimerkiksi suomalainen media ei edelleenkään osaa suhtautua oikein rasistiseen vihapuheeseen, vaan se keskittyy rasistien puheen toistamiseen ilman haastamista. Esimerkiksi Tynkkysen oikeudenkäynnistä kertovissa uutisissa annettiin tilaa Tynkkysen kommenteille:

-”Minua kohtaan on nyt saatu aikaan poliittinen vaino, Sebastian Tynkkynen totesi ääni väristen ja lisäsi, ettei ole mukava toimia poliitikkona maailmassa, jossa joutuu kokemaan islamin haasteet.

– Sebastian Tynkkynen sanoi, ettei hän missään nimessä hyväksy kaikenlaista puhetta.

– On olemassa rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä. Minun kirjoitukseni eivät edusta sellaista.”-

Mutta oikeasti hän itse sanoi esimerkiksi näin:

-"Mitä vähemmän Suomessa on islamin lähettiläitä, sitä parempi. Mitä vähemmän meillä on muslimeja, sitä turvallisempaa. Nyt vain se palautusautomaatti pyörimään täyttä häkää ja eroon samalla islamista, ennen kuin on liian myöhäistä.”-

Ja niin edelleen. Ja niin edelleen. Tuota tarinaa meinaa riittää herra Tynkkysen suoltamana. Herra Tynkkysellä on pitkä jatkumo tuota rasistista kirjoittelua, mutta silti hänelle annetaan tilaa kertoa, miten häntä vainotaan ja kiusataan ilman, että muistutettaisiin, mistä puheista hän oikeasti oli tuomiolla.

Herra Tynkkynen sanoi oikeudessa myös näin:

-”Olen ollut aiemmin oikeudenkäynnissä todistajana afrikkalaisen ystäväni tapauksessa. Rasistinen tai muukalaisvihamielinen ihminen ei ikinä tekisi sellaista. Nämä syytteet ovat aivan päinvastaisia kuin olen, Tynkkynen sanoi kyynelehtien.”-

Tämä on absurdia. Yhtä fiksua olisi, jos raiskaaja sanoisi, että ei ole raiskaaja, sillä hänellä on tyttöystävä. ’Olla rasisti’ ei tarkoita sitä, että pitää inhota kaikkea erilaista ja vierasta. Rasismilla on yleensä kohteensa ja rasismin kohteeksi ovat joskus valikoituneet esimerkiksi juutalaiset ja nykyään suurin hitti rasistien keskuudessa ovat muslimit. Joten ole huoleti, herra Tynkkynen: kyllä sinä olet ihan pesunkestävä rasisti, vaikka sinulla kuinka olisi afrikkalainen ystävä.

Terhi Kiemunki puolestaan pyrkii kiinnittämään huomionsa myös muualle kuin hänen omiin puheisiinsa:

-“Syytteen hylkäämistä Kiemunki perustelee poliittisen mielipiteen ilmaisulla, joka on sisältänyt provokaatiota ja kärjistämistä. Kirjoitus kuuluu hänen mukaansa poliittisen vapauden ja sananvapauden piiriin, eikä sen ollut tarkoitus kiihottaa ketään millään tavalla.

– Olennaista on se, että äärimielipiteitäkin kuvaavat tekstit ja kirjoitukset ovat sananvapauden piiriin kuuluvaa. Nyt ei ole kyse Terhi Kiemungin jotenkin ainutlaatuisista mielipiteistä, vaan osasta keskustelua, jota asiassa eri osapuolet ovat jo pitkään käyneet, valituskirjelmässä perustellaan.

Keskustelua puolustellakseen Kiemunki tuo valituksessa esille Angela Merkelin julkisuuteen antamat lausunnot, joissa on hänen mukaansa havaittavissa samaan suuntaan viittaavia kommentteja. Myös Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on valituksen mukaan käytetty vastaavia lausumia.“-

Miettikää: kun jossain muualla puhutaan samalla tavalla, pitäisi Kiemungin puhe sallia. Terhi Kiemunki kuitenkin unohtaa, että me olemme Suomessa ja Suomessa pätevät Suomen lait. Eikä niihin lakeihin saati niiden tulkintaan vaikuta hitustakaan se, miten muualla oletetusti puhutaan. Eikä uutisen tehnyt toimittajakaan hoksannut kysyä, että mihin tarkalleen Kiemunki viittaa, vaan tyytyi toistamaan Kiemungin omaa julistusta. Olisi ehkä voinut kysäistä, vink, vink.

Herra Hakkarainen puolestaan kertoi tuoreesti Suomen Uutisissa toistaen kaikki kiihotustuomioon johtaneet väitteensä, kuten esimerkiksi sen, että kaikki terroristit (tai siis ainakin 99 %) ovat muslimeja (jonka juuri osoitin valehteluksi) ja että pakolaiset ’tulevat vain mellakoimaan tänne ja käyttämään hyvinvointivaltioiden etuisuuksia hyväkseen. Ne eivät niistä tavoistaan luovu. Muslimi on muslimi.’

Herra Hakkarainen puolestaan sanoo jotain näin absurdia:

-”Meillä alkaa olla sharia-laki. Kaikki muut kuin muslimit ovat täällä vääräuskoisia. Minä voin arvostella täällä ihan ketä muita tahansa. Esimerkiksi minä voin sanoa, että pohjalaiset ovat puukkojunkkareita, savolaiset kieroja, lappalaiset heinäkenkiä ja hämäläiset hitaita. Mikäli arvostelen muslimeja, alkaa tuomioita tulla.”-

Tässä on oleellista kaksi kohtaa:

• Pohjalaiset, savolaiset, lappalaiset saati hämäläiset eivät ole kansanryhmiä, mutta muslimit ovat. Hakkarainen vertaa omenaa ja appelsiinia luodakseen uskottavuutta väitteelleen ja luodakseen tunnelmaa, että muslimeita kohdeltaisiin eri tavalla kuin suomalaisia.
• Hän myöntää arvostelevansa ’muslimeita’, ei uskontoa. Tämä on yksi perusprobleema rasistien ’islamkritiikissä’: he sanovat kritisoivansa uskontoa, mutta loppujen lopuksi haukkuvat ja solvaavat muslimeita – eli ihmisiä ja kansanryhmiä, joihin he kohdistavat eriarvoistavaa puhettaan ja politiikkaansa. Tämä on helppo havaita: islamkritiikki, joka oikeuttaisi yksilöiden eriarvoisen kohtelun vain edustamansa uskon vuoksi, on puhdasta rasismia, ei mitään islamkritiikkiä.

Tätä puhetta siis uusintaa ja levittää perussuomalaisten oma lehti ’Suomen Uutiset’ ja tätä uutista jaetaan luonnollisesti puolueen omilla sivustoilla ahkerasti. Perussuomalainen puolue kokonaisuutena siis osoitti tuolla aktiivisuudellaan, että se todellakin haluaa maksimaalisen suuren näkyvyyden Hakkaraisen puheille (jotka oikeudessa on jo tuomittu rasistisina). Joko voi sanoa, että Perussuomalaiset on rasistinen puolue? Minusta voi. Ja minusta niin myös pitää tehdä ilman vaateita poliittisesta korrektiudesta, jolla perussuomalaiset useimmiten pyrkivät itseensä kohdistuvaa kritiikkiä neutraloimaan. ’Kun toi sanoi tuhmasti, kutsutaan sitä suvakkihuoraksi’.

PERUSSUOMI JA PERSERAISKAUKSEN VÄISTÖLIIKE

Sananvapaus on tosiaan rikki. Mutta se on rikki vain siksi, että Perussuomalaiset puolueena on aktiivisesti pyrkinyt rikkomaan sitä. Ja siinä he ovat onnistuneetkin. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aikaisemminkin ja itseäni toistaen sanon jälleen, miten tämä keskustelun logiikka näkyy sujuvasti siinä, miten esimerkiksi Perussuomalaiset käyvät taisteluaan sananvapauden puolesta:

Perussuomalainen: "Kaikki muslimit ovat terroristeja".

Minä: "Onhan tuo hieman rasistista".

Perussuomalainen: "Vihapuhetta! Miksi harrastat vihapuhetta meitä vastaan? Punavihervasemmisto! Toivottavasti vaimosi perseraiskataan!".

Ja näin se keskustelu menee.

Huomaatteko, mitä tuossa oikein tapahtuu? Siinä käännetään huomio kritiikkiin, jotta itse asiasta ei puhuttaisi. Tuo on tyypillinen retorinen väistöliike, jossa pyrkimyksenä on neutraloida kritiikki ja kiinnittää huomio tuolla väistöliikkeellä luotuun uhripositioon - eli itseensä. Tuo tapa keskustella ja tuo tapa ylläpitää julkisen keskustelun tapaa ja muotoa, kertoo vain haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä sietää tai ylipäänsä ymmärtää erimielisyyttä. Tuon retorisen väistöliikkeen seurauksena kritiikin päälle liimataan vihapuheen leima ja vastakritiikin puheet perseraiskauksista alkaen ymmärretäänkin 'vain lyyrisenä puheena ja oikeutettuna vastareaktiona vihapuheelle'. Tuo on aktiivista pyrkimystä moralisoida kritiikki hiljaiseksi, määritellä julkisen keskustelun agenda. Tuo on tunnepuhetta, johon siirrytään tilanteessa, jossa aito dialogi pelottaa. Tässä tavassa keskustella on pyrkimys välttää keskustelu rakenteista, pyrkimyksestä mahtivalkoiseen hegemoniaan tai taloudellisesta eriarvoisuudesta ja eriarvoistumisesta. On paljon helpompaa siirtyä puhumaan pelkistä tunteista, vihasta ja omasta loukkaantumisesta ja väistää itse aihe.  

Ja tämä keskustelun dynamiikka kokonaisuudessaan on ehdottomasti juuri sitä, mikä oikeasti estää asiallisen debatin syntymistä tuon 'lyyrisen puheen' edustajien kanssa: kritiikki on 'hyökkäystä' ja erimielisyys on 'vihapuhetta'. Samasta syystä populistisen uhriutumisen kliimaksissa puhutaan siitä, miten 'tietyistä aiheista ei saa puhua', 'miten asioiden tabuluonteet vain vahvistavat ilmiöitä' ja että 'oikeamieliset ne vaan päättää, mistä puhutaan (samalla kirjoitetaan päivän tuhannes rasistinen kommentti Facebookkiin tai Twitteriin ja itketään oikeussalissa kurjaa kohtaloa ja ollaan muututtu Sebastian Tynkkyseksi).

Tarve ja halu sanoa vapaasti mitä tahansa on edelleen yksi rasistisen oikeiston ydinasioista. Tähän on yksinkertainen syy: he haluavat peittää täydellisen substanssin puutteensa ääneen ja muotoon ja tunnepuheeseen. Ei heillä mitään oikeaa asiaa ole, vain halua kiusata, solvata ja hiljentää. Kyse on pelkureiden pelon politiikasta, jossa muita vaaditaan jakamaan heidän pelkonsa ja nostamaan jalustalle heidän kauhukuvansa ja hyväksymään siihen perustuva politiikkansa kritiikittä.

Rasistisen oikeiston sekä muiden perussuomalaisten maahanmuuttokriitikoiden mielestä ihmisen ilmaisua ei saisi rajoittaa mitenkään. Rasistiset hyökkäykset, naisviha, räävittömyys, vihapuheen normalisointi, henkilöihin käyvät täysin asiattomat hyökkäykset ja muut politiikan ääri-ilmiöt pitää perussuomen uuden eliitin mielestä vain sietää. Paitsi tietenkin silloin, kun se ilmaisu kohdistuu heihin. Sillä hehän ovat eliittiä, suojattuja, parempia, oikeutetumpia. He itse nimittäin ovat jostain käsittämättömästä syystä esimerkiksi nostaneet syytteitä ihmisiä vastaan, jotka ovat kutsuneet heitä 'rasisteiksi'. Siis he, joiden mielestä sanan pitäisi olla täysin vapaan ja jotka itse kutsuvat ihmisiä loisiksi. Tässä on tietty ristiriidan ja kahden standrdin ironia käsinkosketeltavissa. Sananvapaus (vain rasistille)!

Enkä tätä ole ikinä oppinut ymmärtämään: miksi rasistia ei saa kutsua rasistiksi? Miksi he eivät kehtaa olla sitä, mitä he ovat? Miksi heitä tuntuu hävettävän omat puheensa ja oma politiikkansa, joka perustuu tunteelle ja josta tosiasiat ovat kadonneet jo ennen ensimmäistä Jytkyä vuonna 2011?

Sananvapaus on tosiaan rikki…

…mutta me voimme korjata sen.

Meidän on vaadittava poliitikoiltamme puheiden sijaan rasismin selkeämpää sanktioimista, medialta selkeämpää haastamista ja keskitienarratiivin unohtamista virheellisenä. Myös meillä tavallisilla ihmisillä on valtavan tärkeä rooli sananvapauden vaalimisessa: vaaditaan tosiasioita, vaaditaan tarkkuutta journalismiin, unohdetaan tunnepolitiikka ja pyritään aina löytämään se, mitä oikeasti sanotaan.

Sananvapaus ei tarkoita oikeutta sanoa, mitä huvittaa. Sananvapaus ei ole etuoikeutta solvata ja etuoikeutta kohdella ihmisiä huonosti.

LOPUKSI:

Meillä on tänään julkisessa keskustelussa selkeä pyrkimys luoda oikeistopopulistinen, trumputteleva, tunteisiin vetoava islamvihamielinen hegemonia, jonka tavoitteena on määritellä ne ehdot, tavat ja muodot, joilla julkinen keskustelu käydään

Me emme saa unohtaa, että sananvapauden rajat ovat myös ihmisarvojen rajoja - eli juuri niitä, joiden rikkominen ja kieltäminen ovat oikeistolaisen äärikonservatismin ytimessä. Ei se ole mitään sattumaa, että esimerkiksi perussuomalaiset sallivat itselleen vihapuheen sananvapautena, sillä vihapuhe on selkeä, ohjelmallinen osa heidän rasismin agendaansa ja tuo vihapuhe tukee todellisuuden muokkaamista vieraalle vihamieliseksi. Tämän vuoksi myös uskotellaan, miten muslimin kutsuminen pedofiiliksi on oikeasti mitä laadukkainta ’uskontokritiikkiä’, eikä missään nimessä rasismia, vaan oikeastaan perussuomalaisen nykypolitiikan ydin ja sielu.

Me elämme aikaa, jossa perusarvomme ovat kyseenalaistettuja ja konservatiivinen hulluus pyrkii saavuttamaan hegemonian määritelläkseen mihin menemme ja minkälaisina ihmisinä. Tässä käsillä olevassa murroksessa on vaarana, että ihmiset käpertyvät sisäänpäin ja näköalan kadottanut ihminen kääntyy hyvin helposti hakemaan lohtua menneisyydestä, sillä menneisyys on kirjoitettua historiaa, jonka idealisoituun, ajan kultaamaan tarinaan voi rakentaa identiteettiään ja poliittista tarinaa, ovat ne sitten miten järjettömiä tahansa.  Tuo tarina rajaa hyvän ja pahan selkeiksi hahmoiksi ja näin rakennettu  ’isänmaallinen’ identiteettitarina antaa vaikeille asioille yksinkertaisia, selkeästi rajattuja vastauksia ja siten se luo tunteen hallinnasta ja itsenäisyydestä. Siksi se esittää kritiikin vihamielisenä ja siksi se sallii itselleen puheen, joka rikkoo muiden oikeuksia, jotta tuo tarina ei särkyisi.

Emmekä me saa antaa sitä hegemoniaa tuolle hulluudelle, joka pyyhkii juuri nyt läpi Euroopan. Siksi me tarvitsemme hyvää ja laadukasta julkista keskustelua. Sellaista, jossa vihapuheelle ei anneta tilaa kuin korkeintaan osana diagnoosia ja hoitosuunnitelmaa. Meidän on aktiivisesti muistettava, että nationalismin saati konservatismin aidoilla ei luoda parempaa maailmaa. Tämä on jo nähty, ei toimi. Sodan jälkeinen Eurooppa on nähnyt Neuvostoliiton kaatumisen ja kylmän sodan loppumisen ja sodan jälkeiset sopimukset yhteisistä prosesseista ja ihmisarvojen kunnioittamisesta ovat edesauttaneet vuosikymmenten rauhan saavuttamisessa. Uskokaa kun sanon: aitoja rakentavat yhteiskunnat ovat paljon kurjempia ja vaarallisempia kuin ovat avoimet yhteiskunnat.

Kun perussuomi vihapuhuu ja kutsuu ihmisiä 'paskaläjiksi' sekä 'pedofiileiksi' ilman tunnontuskia vaatien itselleen oikeutta öykkäröidä, lyöden kiilaa ihmisten välille ja vähitellen kyseenalaistaen avoimen yhteiskunnan perusperiaatteet, siedättäen meitä hiljalleen vihaansa, olen väistämättä päätynyt johtopäätökseen, että julkinen keskustelu rasismista on turhauttavaa, mutta välttämätöntä. Emmekä me hyvät ihmiset emme saa taantua 'paskaläjä'- retoriikkaan, sillä se on kuin avoin mandaatti vihalle.

Ei sananvapaus sittenkään ole rikki. Perussuomalaiset ovat itse rikki. Perussuomalaisten politiikka on rikki. Ja vain siksi, että he valitsivat politiikakseen kyynisen mulkkuuden.

MOT.

-”Minä en pelkää fasistien palaavan fasistien naamion takaa vaan pelkään fasistien palaavan demokratian naamion takaa."- Theodor Adorno