Sebastian Tynkkynen harrastaa seksiä koiran kanssa - ja muita uskomattomia tositarinoita #Sananvapaus
Tiesittekö, että Laura Huhtasaari siirtyi opettajanhommista politiikkaan vain siksi, että hänestä on olemassa seksivideo, jossa hän harrastaa seksiä toisen opettajan kanssa luokassa?
Luin myös, että Sebastian Tynkkynen on oikeasti harrastanut seksiä koiran kanssa? Ja voitteko kuvitella, että Jussi Halla-aho sanoo aina harrastettuaan seksiä: ”Kiitos, äiti”?
Ja olitteko täysin tietoisia siitä, että Jani Salomaa narkkaa ja käy huorissa?
Uskomatonta, mutta pakko näiden väitteiden on olla totta, sillä netistä luin!
Todellisuudessa yksikään yllä olevista väitteistä ei ole totta. Sain ajatuksen pohtia ikävien valheiden dynamiikkaa Iikka Kiven tuoreen FB- statuksen vuoksi:
Todellisuudessa minkä tahansa sanominen ei ole mitenkään mahtava juttu. Siihen on syynsä, että sananvapaus ei ole ikinä ollut absoluuttinen, eikä sitä sellaiseksi tulisi edelleenkään muuttaa.
Tämä aihe on juuri tänään jo pelkästään Trumpin ansiosta ajankohtainen, mutta myös tuoreimman persu-uhriutujan, Sebastian Tynkkysen, vuoksi. Sillä BB- talossa ulostaneen ääliötyrkyn kirjoitukset muslimeista ovat poikineet herra Tynkkyselle syytteen (ja täysin ansaitusti). Hän luonnollisesti kiistää syyllistyneensä rikokseen ja puhuu sananvapauden rajoittamisesta. Siis siitä, josta perussuomalaiset ovat valmiita tinkimään aina, kun puhutaan heistä tai heille tärkeistä asioista (sillä poliittinen korrektius vaatii tässä narratiivissa aina perussuomettumista Trumpista, rasisteista ja perussuomalaista). Tässä tuore esimerkki:
Puhutaan siis jälleen kerran sananvapaudesta. Olen kirjoittanut aiheesta kohtuullisen paljon ja silti se on rasisteille ja muille perussuomalaisille asia, jonka luonnetta he eivät suostu tajuamaan saati sietämään. Kerrataan siis hieman. Kun me mietimme sananvapauden luonnetta, meidän pitää muistaa yksi oleellinen ulottuvuus. Nimittän se, että ihmiskunnan tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, sillä se tulee olennaisella tavalla riippumaan kaikista uusista tieteellisistä ja teknisistä keksinnöistä sekä yhteiskunnallisista muutoksista, joita emme vielä tunne. Jos me tuntisimme nämä tulevat muutokset, ne olisivat jo keksittyjä.
Ja juuri tämän vuoksi yhteiskunnan pitää olla ’avoin’, jotta siellä kyettäisiin arvioimaan sekä tarvittaessa kritisoimaan harjoitettua politiikkaa sekä muutoksia ja niiden seurauksia vapaasti ja kriittisesti, ilman rangaistuksen pelkoa. Se, että erimielisyyksistä voidaan keskustella yhteiskunnassa kriittiseen sävyyn ilman rangaistuksen pelkoa, mahdollistaa nopeat ja joustavat yhteiskunnalliset muutokset ilman väkivaltaa. Ja juuri tämän vuoksi sananvapaus on yksi ihmiskunnan kehityksen kannalta tärkeimmistä perusarvoista. Tämä on se syy, miksi sanan tulisi olla mahdollisimman vapaan, se on kehityksen yksi edellytys.
Yksilön vapautta ei tulisi milloinkaan rajoittaa vain sillä perusteella, että hänen käytöksensä vaikuttaa oudolta, pelottavalta, typerältä, ’impiwaaralaiselta’, sivistymättömältä, vastenmieliseltä tai jopa järjettömältä - ellei hän sitten loukkaa muiden oikeuksia. Ja tämä on hyvin, hyvin oleellista, sillä ’avoimen yhteiskunnan’ peruspilarit ovat kuitenkin ihmisoikeudet, joiden polkeminen ei kuulu, eikä voi kuulua vapautemme piiriin, sillä silloin meillä ei enää olisi noita oikeuksia. Tämä on tärkeää muistaa: perusoikeutemme ovat oikeuksien kokonaisuus, josta ei voi nostaa mitään toista tärkeämmäksi, jotta voisi oikeuttaa itselleen jonkun toisen oikeuden loukkaamisen.
Tämä periaate näkyy hyvinkin selkeänä ’suvaitsevaisuuden’ käsitteessä:
-“Suvaitsevaisuus ei ole myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta eikä suopeutta. Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitä, että tunnustetaan toisten yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Missään tapauksessa sen nojalla ei voida puolustaa näihin perusarvoihin kohdistuvia loukkauksia. Suvaitsevaisuutta tulee osoittaa yksilöiden, ryhmien ja valtioiden.”- (UNESCO:n suvaitsevaisuuden periaatteiden julistus)
Perusarvojen loukkaaminen ei ole edes määritelmällisesti termin ’suvaitsevaisuus’ sisällä, sillä suvaitsevaisuuden nimissä ei voida sallia esimerkiksi perusarvoihimme kohdistuvia loukkauksia. Tämän vuoksi esimerkiksi ajatus ’suvaita suvaitsemattomia’ on sisäisesti absurdi: toisten yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rikkominen eivät edes kuulu suvaitsevaisuuden piiriin, vaan ne on rajattu ulkopuolelle jo määrittelemällä ihmisten perusoikeudet ja siksi ’suvaitsevaisuus’ perustuu nimenomaisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamiseen, ei niiden estämiseen.
On toki hyvä pohtia aina sen rajaa, mitä tulee sallia ja mitä ei, sitä en kiellä. On kaksi erillistä kokonaisuutta puhua laista itsestään ja sitten moraalista sekä etiikasta. Jos emme puhuisi noista kahdesta jälkimmäisestä lainkaan, eivät lait voisi ikinä edes muuttua. Mutta onko ihmisten solvaaminen tapa ylläpitää tuota keskustelua? Ovatko puheet pakolaisten ampumisesta rajalle saati MV:n kroonistunut solvaussaasta sellaista kritiikkiä, joka tulee sallia ja oikeutetuksi todeta, sillä pitää saada sanoa ääneen asioita, ’jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät’?
Minusta vastaus on ei. Silloin, kun kyse on silkasta halusta kiusata, solvata ja panetella, se ei ole mitään keskustelua, 'tietoa' saati kritiikkiä. Solvaaminen on vain solvaamista, loukkaaminen on vain loukkaamista. Tämä on helppo testata käytännön ’sananvapaustestillä’ ja kysymys kuuluu: mihin osuu kritiikki, kun kutsuu toista termillä ’suvakkihuora’? Tai jos kutsuu minua ’pedofiiliksi’? Tai kutsuu pakolaisia termillä 'saasta'? Kun nämä kaikki esimerkit ovat virheellisiä sekä panettelua, niin miten kyse olisi sellaisesta ’tiedosta’ tai ’ajatuksesta’, joka pitää saada sanoa ääneen? Se ei ole mikään ’ajatus’ kutsua minua ’pedofiiliksi’. Se on solvaus ja se on kunnianloukkaus. ’Ajatus’ on esimerkiksi olla jotain mieltä jostakin asiasta tai jonkun ihmisen teosta. Solvaus EI ole mikään ’ajatus’, se on vain solvaus.
Suomen laki sanoo sananvapaudesta tarkasti ottaen näin:
-”12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.”-
Huomionarvoista on, että Suomen laki ei sano ’kaiken olevan sallittua’, vaan puhuu ennakolta estämisen olevan kiellettyä (pl. lasten suojelemiseen liittyvät ennakkoehdot). Tässäkin siis jo sanotaan, että absoluuttista sananvapautta ei ole (ja hyvä niin).
Tarkastellaan vielä hetki sananvapaustaistelijoiden pohdinnan perusteita siitä, miten ’kaiken tulisi olla sallittua’ ja että pitää saada sanoa asioita, ’jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät’. Tämän kohdan pohdinta on oleellinen sananvapaudesta puhuttaessa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältö auttaa meitä määrittämään hyvin selkeästi, mikä on sallittua, mikä ei ole ja miksi näin on ja mistä sananvapaudessa oikeasti on kyse:
-”Perusoikeudet ovat olennainen osa yleisiä oikeusperiaatteita, joiden noudattamista yhteisöjen tuomioistuin valvoo. Yhteisöjen tuomioistuin tukeutuu tältä osin jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden syntyyn jäsenvaltiot ovat vaikuttaneet tai joihin ne ovat liittyneet. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksella on tässä yhteydessä erityinen merkitys. Nämä periaatteet sisältyvät EU 6 artiklan 2 kohtaan.
Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä perustoista, eräs sen edistyksen ja jokaisen yksilön kehityksen perusedellytyksistä. Ellei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät.
Sananvapautta voidaan rajoittaa siten kuin siitä on määrätty ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa, mutta tällaisia rajoituksia on kuitenkin tulkittava suppeasti. Tämän sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa mainitulla adjektiivilla "välttämätön" tarkoitetaan pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta, ja vaikka sopimuspuolilla on tiettyä harkintavaltaa sen arvioinnissa, onko tällainen tarve olemassa, oikeuksiin puuttumisen on oltava asianmukaisessa suhteessa tavoiteltuun lailliseen päämäärään ja syiden, joihin kansalliset viranomaiset vetoavat rajoituksen perusteluksi, on oltava asiaankuuluvia ja riittäviä. Lisäksi etukäteen tapahtuva sananvapauden rajoittaminen edellyttää erityistä tutkimusta.
Toisaalta rajoituksista on säädettävä laissa, jonka säännösten sanamuodon on oltava riittävän täsmällinen, jotta asianomaiset osapuolet voivat ohjata toimintaansa turvautuen tarvittaessa tarkoituksenmukaiseen neuvonantoon.”- (Linkkaus ja alleviivaukset minun).
Ja tuo mainittu Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 10 artikla sanoo kokonaisuudessaan asiasta näin:
-”10 artikla Sananvapaus:
1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.
2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.”-
Euroopan Ihmisoikeussopimus sekä Suomen laki sanovat siis selkeästi, että kaikki ei ole sallittua. Eikä kaiken tarvitsekaan olla sallittua. Sananvapaustaistelijat siis ovat käyttäneet oman agitaationsa oikeutuksena ihmisoikeussopimusta, joka ei sitä agitaation vapautta edes tue. Oikeasti tuo Euroopan Ihmisoikeussopimus sanoo hyvin selkeästi, että ’kaikki on sallittua, paitsi…’. Ja tuo ’paitsi’- osion sisältö on oikeasti tuon lainatun 10 artiklan kohta 2.
Sananvapaus ei siis ole absoluuttinen kenellekään – eikä se sitä edes ole Suomen lainsäädännön saati EIT:n mielestä. Ja olisihan täydellisen absurdi ajatus, että ihmisoikeussopimuksen henki olisi sallia ihmisarvoton agitaatio sekä sallia suopeasti absoluuttinen vapaus kertoa mitä tahansa ja solvata niin, että sylki lentää. Eikä tämän ymmärtäminen pitäisi edes olla niin kovin vaikeaa, eihän?
Lienee jokaiselle lukijalle viimeistään tässä vaiheessa olevan kohtuullisen selvää, että esimerkiksi solvausta saati loukkausta saati ihmisarvoa alentavaa puhetta ei tarvitse hyväksyä ’ajatuksena’ tai 'tietona', joka ’pitää saada sanoa ääneen’. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin solvausta ei tarvitsisi sietää edes silloin, vaikka laki ei sitä suojaa antaisikaan. Ja tämä ihan siksi, että lain ei pitäisi edes joutua kertomaan meille ihmisille, miten käyttäytyä ja miten puhua. Mutta silti vuonna 2016 lakeja tarvitaan määrittämään hyviä tapoja, sillä aina löytyy se vähemmistö, joka on valmis polkemaan muiden oikeuksia, solvaamaan ja käyttäytymään huonosti. Ikävä kyllä. Minusta se maailma, jossa hyvät tavat haetaan lakipykälistä ja niiden valikoivasta tulkinnasta, alkaa olemaan sellainen maailma, jossa ihmiset alkavat unohtamaan inhmillisen käytöksen perussäännöt. Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin solvaus EI ole mikään ’ajatus’, se on vain solvaus.
Tiesittekö, että vihapuhe ei kuulu sivistyneeseen maailmaan? Paitsi tietenkin persujen ja MV:n mielestä - ja tällöinkin se kuuluu vain heille. Miettikääpä sitä hetkeä, jona muslimi kutsuisi persuja saastaksi ja ehdottaisi heidän ampumistaan rajalle?
Niinpä. Tuolloin se olisi merkki rasismista ja pysäytettävästä muslimi-invaasiosta, ei sananvapaudesta, ei lyyrisestä puheesta, josta perussuomalaiset ja maahanmuuttokriitikot ovat hyvinkin innoissaan (kunhan se ei vain koske heitä, sillä persuille ja muille maahanmuuttokriitikoille sananvapauden rajat tarkoittavat heihin kohdistuvan puheen rajoituksia).
Ei ole siis sattumaa, että Perussuomalaiset Kiemungista Tynkkyseen sekä MV- julkaisu ja Ilja Janitskin ovat juuri nyt ongelmissa syyllistyttyään vihapuheeseen ja vihaölinään, jossa sananvapauden käsite oli ymmärretty vapaudeksi solvata ja vihapuhua. Ja huomaatte varmaan, miten nämä kaikki vihapuheista kummunneet syytteet meillä Suomessa perustuvat perusarvoihimme? Ja ymmärrätte varmaan, miksi meidän ei tule sallia puhetta, joka perustuu vihaan ja ihmisryhmien erotteluun:
Siihen on syynsä, että sananvapaus ei ole absoluuttista. Siihen on syynsä, että sananvapaus ei tarkoita kaiken olevan sallittua. Jotta paha ei voittaisi.
Sananvapautemme rajat ovat ihmisenä olemisen rajoja. Jos me ylittäisimme ne rajat, me emme enää olisi ihmisiä. Pysytään ihmisinä. Ei olla tynkkysiä, kiemunkeja saati iljajanitskineja, joiden typeryys ei laannu, vaan joiden lapsenomainen uho vain kasvaa karman läpsittyä kasvoille. Nuo tynkkyset ja kiemungit ovat esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu silloin, kun typeryyden oikeuttama eskapismi ja ylimielisyys muuttuivat patologiseksi tilaksi. Se myötähäpeän tunne, kun joku ei vain tajua ja ota opikseen. Se tunne, kun huomaa jonkun vain ottavan lapion ja kaivavan sitä kuoppaansa vain yhä syvemmäksi. Ymmärrätte varmaan, mitä tarkoitan?
Ymmärtäkää yksi asia: sananvapaus ei ikinä ole rajaton.
MOT.
PS. Jos kirjoitat minulle palautetta, niin ei kannata kirjoittaa tällaista.
Ensinnäkin: tuo ei osu maaliinsa ja toiseksi, tuo on pelkkää pelkurimaista pyrkimystä loukkaamiseen, hiljentämiseen ja alentamiseen. Ja juuri siksi sinä, pelkurirukka, et uskalla edes omalla naamallasi esiintyä, sillä sinä tiedät kyllä, mitä olet tehnyt:
