Suomen Sisu ja lehmänlannan veikeä lemu #612
Rasismi.
Homofobia.
Misogynia.
Ahdas nationalismi.
Autoritaarinen jäykkyys.
Väkivalta ja banaali machouho.
Siinä se, Suomen Sisun suomalaisuus. Minä määrittelin sen. Minä määrittelin sen tosiasioiden perusteella. Minä puhun vain verifioitavin faktoin. Veikkaan, että heitä itkettää, mutta typeryyden voimaannuttamassa laumahybriksessään lilluvan nationalistin kyynel on lempijuomaani.
Miettikääpä hetki sitä, että muslimin jakaessa nuo arvot, ei heitä kutsuta isänmaallisiksi. Heitä kutsutaan nimellä 'ISIS'. Melko veikeää, eikö vain?
Sama kaiku on askelten, yksi kansa, yksi valtio, yksi johtaja. Samaa lehmänlantaa, samaa lemua. Eroa on vain parrankasvussa.
Suomen Sisu on vuosikausia puhunut vallankumouksesta ja siitä, miten olisi kiva laittaa veri valumaan, sillä sota, uhka ja 'vitun suvakit'. Jos et vielä tiennyt, keitä 'suvakit' ovat, niin he ovat niitä, joiden kuolemasta Suomen Sisun hengenheimolaiset olivat innoissaan Imatran surman jälkihöyryissä. Heistä oli hauskaa, kun 'suvakkeja' kuoli, sillä 'ihan itse aiheuttivat kohtalonsa'.
Tuo isänmaallisuus ei ole ihan tervettä.
Suomen Sisu on ylläpitänyt aktiivisesti väkivallan, vallankumouksen ja veren narratiivia julkisissa puheissaan. Olemme saaneet esimerkiksi lukea Suomen Sisun transgressiivisista performansseistaan tunnetun Timo Hännikäisen toistavan tätä vallankumouksen viestiä vuonna 2016 Kalevalan päivän puheessaan:
-”Valtavan enemmistön siirtolaistulvasta muodostavat ne, jotka suhtautuvat kulttuuriimme välinpitämättömästi. He eivät halua sopeutua eivätkä kapinoida, vaan pysytellä omissa oloissaan, ja tulevaisuudessa he muodostavat entistä suurempia ghettoja. Yleensä he ovat tyytyväisiä saadessaan asua omassa eristäytyneessä pikku-Irakissaan tai pikku-Somaliassaan, mutta joutuessaan konfliktiin valtaväestön ja paikallisten tapojen kanssa hekin saattavat radikalisoitua. Tästä syystä Suomen ja Euroopan tulevaisuus lupaa lisääntyvää kireyttä niin etnisten kuin poliittisten ryhmien välillä, varmasti myös väkivaltaisia konflikteja, pahimmillaan sisällissotia. Yhteiskuntien yleinen huteroituminen on väistämätöntä. Monikulttuurinen valtio on tehoton ja turvaton kyhäelmä, jota voidaan aikansa hallita pakkokeinoin ja propagandalla, mutta taloudellisen vararikon tullessa nämäkään menetelmät eivät enää auta.
Niinpä muuttajavirran tyrehdyttäminen on ajan mittaan riittämätön tavoite sille, joka haluaa elää verraten turvallisessa ja toimivassa yhteiskunnassa. Sen ohella olisi pyrittävä laajamittaiseen sopeutumattomien siirtolaisten maastamuuttoon, siis palauttamiseen väkisin. Keinoja tähän on toki olemassa, sosiaalipoliittisista ratkaisuista ja rahallisista muuttokannustimista aina kansanmurhaan. Mutta tehokkaat toimenpiteet olisivat niin kalliita, kipeitä tai moraalisesti paheksuttuja, että harva puolue rohkenisi ryhtyä ajamaan moisia. Yksi poliittisen kulttuurimme paradokseista sisältyykin siihen, että ne puolueet, joita lehdistö nimittää ”ääripuolueiksi” tai ”äärioikeistoksi” eivät todellisuudessa ole riittävän äärimmäisiä.”-
Monikulttuurinen yhteiskunta on pahasta. Ghetto. Tulva. Turvaton. Sopeutumattomuus. Samaa vanhaa pelkonarratiivia toistaa Timo Hännikäinen Olli Immosen kanssa samassa kiillotettujen saappaiden kopinan tahdissa. Herra Hännikäinen menee vielä suoremmin itse asiaan: kansanmurhakin nähdään yhtenä vaihtoehtona.
Kansanmurha. Elämme tosiaan hienoja aikoja.
Toki herra Hännikäinen on varmasti jo miettinyt, miten vastata kaltaisteni ääliöiden pohdintaan ja pöyristymiseen: kyse on tietenkin ’vain lyyrisestä puheesta, jossa kansan tahto tiivistetään metaforiseen viestiin’ ja ’sananvapaus’. Herra Hännikäinenhän muistetaan myös Eugen Schaumanin muistotilaisuudesta, jossa PS:n kansanedustaja Olli Immonen oli omien sanojensa mukaan paikalla ikään kuin puolivahingossa, kun hän ei voinut tietää, keitä kaikkia siellä avoimessa tilaisuudessa on ja mitkä ovat noiden kansan urhokkaiden aatteet ja ajatukset. Mukana olivat myös Eppu Torniainen ja koko SVL:n huipputiimi:
Se, että kuvaassa näkyvät Teemu Lahtisen sekä Olli Immosen kaltaiset, avoimesti natsilarppauksen kanssa flirttailevat poliitikot saavat ja voivat hallituspuolue Perussuomalaisten riveissä tehdä politiikkaa, antaa tavalliselle, tolkun ihmiselle väistämättä viestin, että ’natsien nationalismi’ ja ’kansallissosialismi’ ovat ihan iloisia asioita ja että ei se nyt väärin ole (edes hallituksessa). En toki sano, että asia näin on, mutta sellaisen mielikuvan herra Lahtisen sekä edustaja Immosen perussuomalaisuus helposti luo.
Mutta päättäkää itse (sillä Olli Immosta ei puolueen johdon toimesta edelleenkään ’harjattu’ natsilarppauksestaan, kuten ei ole tehty yhdellekään oleelliselle rasistille koko puolueessa, sillä onhan kyse koko puolueen aatteen DNA:sta). Sitä saa, mitä tilaa – kansallistettua sosialismia ja sotaleikkejä. Ihanan raikasta tuulahdus suoraan 1930- luvulta, eikö vain? Ja kuin alleviivatakseni tätä raikasta 30- luvun narratiivia, Olli Immonen kirjoitti myös kaipuustaan vallankumoukseen:
Suomen Sisun Herra Hännikäinen on ollut Olli Immosen kanssa myös suunnittelemassa 612- marssia. Siis sitä marssia, jota vastaan esimerkiksi anarkistit osoittivat mieltään turhankin rajusti ja jota ei olisi saanut kutsua ’äärioikeiston’ marssiksi, sillä kysehän oli tietenkin Marttojen marssista, jossa vaihdeltiin ruokareseptejä. Marssin kritiikki luonnollisesti oikeutti puheet 'suvakkien surmaamisista' sekä perinteisemmistä 'perseraiskauksista'.
Herra Hännikäinen kirjoittaa 612- marssista Kalevalan päivän puheessaan:
-”Halu tehdä jotain yhdistää monenkirjavaa joukkoa. Viime itsenäisyyspäivän 612-kulkueessa näin lapsiperheitä ja nahka-asuisia motoristeja, teini-ikäisiä skinheadeja ja koiraa taluttavia vanhoja rouvia, selviä ja humalaisia, kaiken ikäisiä, näköisiä ja kokoisia suomalaisia. He olivat tulleet paikalle, koska joku oli antanut heille sellaista mitä puolueet ja viralliset instituutiot eivät olleet kyenneet tarjoamaan: tilaisuuden osallistua yhteiseen rituaaliin ja osoittaa arvostuksensa kohteet.”-
Kun 612- marssista puhuttiin julkisuudessa mainostemppuna, jolla vallankumousta natsilarppaavien poliitikkojen pyrkimyksiä valkopestäisiin ja tehtäisiin salonkikelpoisiksi, sanottiin heidän olevan väärässä.
Ja minä sanon ihan suoraan: paskapuhetta. Enkä minä en haluaisi tässä asiassa olla oikeassa (mutta olen kuitenkin). Sillä koko marssi asettuu juuri tuossa herra Hännikäisen lauseessa oikeaan kontekstiinsa: 612- marssi oli suominatsien yhteinen rituaali. Aivan, kuten heti marssin jälkeen kirjoitin:
-"612- marssilla ei ole mitään tekemistä isänmaallisuuden kanssa. 612- marssin järjestäjien ideana on luoda positiivista kuvaa poliittisista pyrkimyksistä, jonka kannattajat haluavat etnisesti puhdasta Suomea, jossa mahtivalkoinen mies pitää valtaa, yhteiskunta on hierarkkisesti jaoteltu, vähemmistöt joutavat pysymään kaapissa ja naisen paikka on keittiössä.
Tuossa marssissa ei ole mitään isänmaallista. Nuo 612- marssit eivät ole mitään kansallismielisiä, joissa kaivataan suomalaisuuden kunnioittamista. Marssin järjestäjät ovat äärioikeistolaisia. He ovat natseja. He kaipaavat vallankumousta ja meidän tavallisten ihmisten pitäisi vain olla hiljaa. He tarkoituksella leikkivät meidän suomalaisten tunteilla ja häpäisevät meillä tärkeitä paikkoja. Ja minusta se on vain rumaa.“-
Suomen Sisu. Olli Immonen. Timo Hännikäinen. 612. SVL. Eugen Schauman- sessio. Jimi Karttusen kuolemalla sekä Imatran ruumiilla ilakointi. Tämä kaikki on yhtä ja samaa pyrkimystä tehdä suomalaisesta nationalismista katu-uskottava poliittinen toimija.
Tätä kaikkea on Suomen Sisu. Tätä kaikkea on se suomalaisuus, jota Suomen Sisu promoaa.
Ja pohtikaapa hetki sitä, että huomenna nuo suomalaisuuden itselleen omivat Suomen Sisun pöyhkeät porsaat kulkevat kaduillamme kuin ketkä tahansa, kuin sinä ja minä. Sillä erotuksella, että he iloitsevat kaltaistemme kuolemista. Miettikääpä, että huomenna nämä kaikki marssivat yhdessä natsien kanssa soihtukulkueessa keskellä pääkaupunkiamme. Siellä marssivat sulassa sovussa natsit, sisulaiset ja poliitikot yhdessä suvakkidemarin ja mädättäjätoimittajien murhasta iloitsevien kanssa. Ja he katsovat oikeudekseen määritellä oikean isänmaallisuuden ja kaikesta päätellen myös sen, kenellä on oikeus elää.
Identiteetti ja isänmaallisuus, vaikka kansanmurhalla. Mihin menet, Suomi? Älkää sanoko, että teitä ei varoitettu.
PS. Osallistu, laita natsit keräämään rahaa hyvän asian puolesta ja mene ja osoita mieltäsi huomenna Helsingin kaduilla. Natsit eivät omista Suomea.
