Valhe, emävale, hallitus - Toivakka, fist bump ja paskalaki #sorisiitä

 

Minä en enää ymmärrä, miten valehtelusta on tullut suomalaisen politiikan uusi normaali.

En minä tietenkään usko, että politiikka ikinä on ollut täysin rehellistä ja moraalisen tarkastelun kestävää toimintaa, mutta jotenkin tänään vuonna 2016 suoranainen valehtelu ja bluffi ovat tulleet jäädäkseen ja kiinnijääminenkään ei ole mikään ongelma, sillä mitään ei tapahdu, kun teoilla ei ole seurauksia.

Sano vain: "Sori siitä".

En usko, että minun tarvitsee tarkemmin eritellä nykyisen hallituksemme toimintaa, jonka selkärangan venyvyyttä omien valheiden ja kroonistuneen bluffin oravanpyörää on ollut todella hämmentävää seurata:

Ja tämä on huikeaa, poliittista dadaa, josta järki on karannut kuin nikkeli Talvivaaran biokasaliuotuksesta. Meillä lienee kaksi vaihtoehtoa: joko me muutamme perustuslakia, sillä 'ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia', joten perustuslakimme on järisyttävässä ristiriidassa nykyisen hallituksemme CV:n kanssa - tai sitten pitää järjestää uudet vaalit.

No, todellisuudessa hallituksemme jatkanee samalla kiemurtelevan dadan linjalla ja vain kehuu kehumistaan omaa työtään ja lyö parit fist bumpit siihen päälle. Oma lukunsa tässä teatterissa on ollut seurata perussuomalaisten kiemurtelua. He kun ovat käytännössä syöneet kaikki vaalilupauksensa syyttäen siitä Vihreitä ja muita takiaispuolueita logiikalla, joka ei ole minulle tähän päivään mennessä avautunut.

Nyt persut ovat aivan onnessaan siitä, että heidän ajamansa ns. 'paskalain' lievennys etenee. Ja tämä on absurdia: PS on jäänyt kiinni selkärangattomuudesta ja äänestäjilleen valehtelusta ja he uskottelevat 'paskalain' pyyhkivän kaikki oman toimintansa aiheuttamat nokareet pois ihmisten kasvoilta, joita tuulettimeen osunut paskalainkin sisällyttämä konkreettinen suolen ulostama tavara on äänestäjien kasvoille lennättänyt. 'Me bluffasimme kaikessa, mutta katsokaa: paskalaki! Se on meidän ansiota!'.

Vähään on persu tyytyväinen, voisi sanoa.

Pakko myöntää, että noloimman puolueen palkintoa on vuonna 2016 vaikeaa jakaa. Aiemmin PS on ollut nolouden suvereeni mestari ja suomalaisen politiikan lihaksi muuttunut humalaisten täyttämä Esson baari, mutta nyt PS:n hallituskumppanit ovat tulleet samoille apajille persujen kanssa ja moraalinen löysyys sekä häpeämätön valehtelu ovat saavuttaneet ihan uudet mittasuhteet. Tuntuu siltä, että hallituspuolueet suorastaan kilpailevat siitä, miten saavat kaivettua itseään yhä syvenevään valheen ja huijauksen kuoppaan.

Hallituksessa taidetaan tosiaan luulla, että ihmiset ovat tyhmiä. Että kukaan ei huomaa mitään. Kyllähän sitä omilleen voi valehdella niin kauan kuin omat nielevät kaiken hölynpölyn, mutta on uskomattoman ylimielistä eskapismia luulla, että meitä kaikkia - siis koko kansaa - voi huijata jatkuvasti.

Nyt valehtelun kiemurteluun on jämähtänyt ministeri Lenita Toivakka, joka tiistaina vielä kielsi olleensa mukana perustamassa mitään yhtiötä Belgiaan verosuunnittelua varten kutsuen asian esille tuonutta edustaja Harakkaa valehtelijaksi eduskuntakeskustelussa.

Sitten keskiviikkona edustaja Harakka narautti ministeri Toivakan luovasta totuuden kerronnasta eli meidän tavisten kielellä 'valehtelusta' ja nyt torstaina ministeri Toivakka myönsi olleensa käytännössä vastuussa kyseisen yhtiön toiminnasta, koska kuului sen hallitukseen yhtiön perustamisen aikaan.

Käytännössä asia on siis edennyt niin, että ministeri Lenita Toivakka jäi kiinni bluffista ja sitten hän yritti kuitata asian röyhkeydellä syyttämällä edustaja Harakkaa valehtelusta julkisessa keskustelussa. Sitten hän jäi kiistatta kiinni valheesta ja pyysi anteeksi (kuten pitääkin).

Mutta sitten hän nykyisen hallituksen narratiiviin sopien, pyörsi anteeksipyyntönsä:

-”No, pyydän anteeksi, jos puheenvuorostani on saanut vääränlaisen kuvan. Tai ehkä tässä vaiheessa pitäisi sanoa, että on saanut vääränlaisen kuvan, koska niin moni on saanut siitä vääränlaisen kuvan.

Tarkoitus oli kertoa nimenomaan se, että itse en ole millään lailla ollut yhtiön operatiivisessa toiminnassa mukana, enkä sen päätöksenteossa. Toki ymmärrän sen, että hallituksen jäsenenä olen vastuussa kokonaisuudesta.”-

Eikä tämä ole mikään anteeksipyyntö. Tämä on noloa kiemurtelua. Tämä on pelkkää silmänlumetta, sillä tässä pyydetään anteeksi 'vääränlaista kuvaa', ei itse tekoa. Silti teon olemassaolo kuitenkin myönnetään, mutta sitä ei pyydetä anteeksi. Melko paksua puhetta, ministeri Toivakka.

Minulla on sinulle lyhyt ohje anteeksipyynnön dynamiikasta, ministeri Toivakka:

Anteeksipyytäminen ei ole aina helppoa. Mutta sen pitäisi olla helppoa silloin, kun valhe ja bluffi on selkeästi osoitettu ja ihminen on saanut mahdollisuuden suoristaa selkänsä, pyytää anteeksi, poistua paikalta leuka pystyssä ja todistaa olevansa ihminen, johon voi luottaa ja uskoa. Se, että ihminen pyytää anteeksi, on nimittäin merkki moraalista ja kyvystä ymmärtää omia tekojaan sekä niiden seurauksia. Minä luottaisin ihmiseen, joka on tehnyt virheen ja pyytänyt sitä anteeksi.

Mutta vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että ministeri Toivakka saati koko Suomen hallitus ei taida olla kanssani samoilla linjoilla? Kun valhe korruptoi, niin ei silloinhan ei edes synny tarvetta pyytää anteeksi, sillä kaikkivoipaisuus ei tee virheitä.

Valehtelu sekä valehtelusta syyttäminen ovat eduskunnan istustosalissa lisäksi perustuslain 31. pykälän vastaista. Tämän pykälän mukaan valehtelu rikkoisi perustuslain vaatimusta edustajan vakaasta ja arvokkaasta esiintymisestä, joka ei saa myöskään loukata toista henkilöä. Toivakan toiminta on siis käytännössä myös rikollista, mutta ei liene sitä siinä todellisuudessa, jossa me elämme vuonna 2016. Sillä ei valhe vaikuta nykyhallitusta juuri haittaavan. Ministeri Toivakkakin saa jo hyväksyvää hymistelyä ministerikollegoiltaan. Eikä tämä(kään) sinällään yllätä, sillä hallituksen koko politiikan ydin tuntuu olevan säästäminen ja leikkaaminen randomina sieltä sun täältä, valehdellen korvat heiluen, ja sitten katsotaan, mitä tapahtuu - ja ympäristön reagoinnin jälkeen sanotaan:"Sori siitä" ja matka jatkuu kohti uutta bluffia faktoille ja asiantuntijoille naureskellen.

Ministeri Toivakka käytännössä yrittää kirkkain silmin vetäytyä omasta vastuustaan sanoen, ettei ollut operatiivisessa vastuussa kyseisessä yrityksessä. Yrityksessä, jonka hallituksessa oli kaksi henkilöä: hän itse sekä aviomiehensä.

Tässä tapauksessa se iso kysymys on edelleen yleinen- sekä poliittisen eliitin suhtautuminen sellaisiin järjestelyihin, joita käytetään hyväkseen vältelläkseen verojen maksamista Suomeen. Tämä on se ydinkysymys. Ja Suomen hallitus valitsee valehtelun ja vastuunpakoilun. Jatkuvasti. Todistetusti. Jälleen kerran. Ja samalla PS hekumoi paskalain lievennyksellään kuin maailmanrauhan saavuttamisena.

Valhe, emävale, hallitus - Toivakka, fist bump ja paskalaki. Pardon my French, mutta mitä helvettiä me oikein teemme tuollaisella hallituksella?